Oma auto tarpeettomaksi – diplomityö kiinnostaa ruuhkautuvaa maailmaa

Tavoitteena on tehdä yksityisautot kaupungeissa tarpeettomiksi.

Heikkilän tutki diplomityössään Liikkuminen palveluna -konseptin toteutusmahdollisuuksia Helsingin kaupungissa. Valmistuttuaan toukokuussa 2014 hän jatkoi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa palvelumallin kehittämistä kohti käytäntöä.

Liikkuminen palveluna on aiheena niin uusi, että siitä ei ole aiemmin tehty tutkimusta. Asia kiinnostaa maailman ruuhkautuvia kaupunkeja. Siitä kertovat liikenneinsinööri Heikkilälle satelevat lukuisat haastattelupyynnöt kansainväliseltä medialta.

Vuoden 2014 loppupuolella projektista oli kirjoitettu jo yli kolmesataa artikkelia ympäri maailmaa. Heikkilää on myös pyydetty puhujaksi moniin maihin, kuten Kanadaan, Kiinaan ja Saksaan. Amerikassa hän ehti syksyn aikana käydä jo kahdesti.

- Käytännössä eri liikennepalvelut – metro-, bussi-, raitiovaunu- ja junaliikenne, taksit, kimppakyydit ja kaupunkipyörät – yhdistetään yhdeksi kännykkäsovellukseksi. Palveluita tarjoavat sitä varten perustetut operaattoriyhtiöt, Heikkilä kuvailee.

Toisin sanoen operaattorit tekisivät sopimukset liikennepalveluiden tarjoajien kanssa ja välittäisivät palveluita edelleen kyydin tarvitsijoille. Asiakkaalla olisi yksi helppo käyttöliittymä, jonka kautta hän voisi myös maksaa matkan.

- Suurin muutos nykyiseen on siinä, että käyttäjät ostavat kyydin operaattorilta eikä suoraan kyydin tuottajilta. Jos esimerkiksi bussiyhteyttä ei ole, voi operaattori tarjota jotain muuta kilpailukykyistä vaihtoehtoa, vaikkapa kimppakyytiä tai yhteiskäyttöautoa.

Operaattori siis hoitaisi matkan ja matkustustavan suunnittelun asiakkaan puolesta. Ero nykyiseen olisi suuri.

Nythän kyydin tarvitsijan pitää eri kanavista selvittää yhteydet, niiden hinnat, lähtö- ja tulopaikat. Eikä auton omistajaakaan pääse helpolla vuosihuoltojen, katsastusten ja erinäisten lakimääräisten maksujen kanssa.

Hinnat kurissa

Mutta paljonko kaupunkilainen joutuisi pulittamaan matkastaan? Miten varmistetaan, että hinnat säilyvät kohtuullisella tasolla? Heikkilän mukaan avainsana on kilpailu. Samaan tapaan kuin vaikkapa teleoperaattoreiden kesken.

- Markkinoita voidaan myös säädellä niin, että hinnat eivät nouse liian kalliiksi tai matkoja ei myydä polkuhintaan. Olemme parhaillaan pohtimassa sopivaa sääntelyä, Heikkilä sanoo.

Muutoinkin liikkumisen uutta palvelumallia ollaan kehittämässä ripeästi. Heikkilän mukaan vauhti on jopa yllättävän nopea.

- Hyvin monet yritykset ovat ilmoittaneet halustaan ottaa osaa hankkeeseen. Ensi vuonna aloitetaan pilotteja valikoiduilla koealueilla. Suomessa on selvä tahtotila kehittää tätä asiaa.

Julkiselta puolelta mukana ovat muun muassa Tekes, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Trafi.

Heikkilän mukaan kyse ei ole utopiasta.- Palveluita voitaisiin alkaa tarjota jo parin vuoden sisällä. Uusi malli vaatii kuitenkin myös suurempia muutoksia, kuten mahdollisia lakimuutoksia, mikä vie aikaa. Kyse on uuden liiketoiminnan luomisesta ja liiketoimintaympäristön muutoksesta, joka rakentuu hiljalleen. Mutta kymmenen vuoden kuluttua ollaan jo pitkällä.

Liikkuminen palveluna on suomalainen keksintö. Heikkilän mukaan suomalaisilla onkin mahdollisuus tehdä siitä vientituote. Aikaa ei kuitenkaan saa hukata, sillä myös muualla kehitetään samantapaisia asioita.

Unelmatyö

Hakeutuminen Aalto-yliopistoon opiskelemaan liikenne- ja tietekniikkaa ei ollut maskulaiselle Sonja Heikkilälle suinkaan itsestään selvä asia. Ylioppilaskirjoitusten aikaan hän ei ollut vielä löytänyt ehdottomia kiinnostuksenkohteitaan, eikä tiennyt kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista.

- Vanhemmat vinkkasivat, Heikkilä toteaa.

Tekniselle alalle hakeutuminen oli kuitenkin luontevaa, sillä hän luki lukiossa pitkän matematiikan ja kemiaa.

Opiskeluajan Heikkilä koki mukavaksi ja osin myös hauskaksi. Kritiikkiä hän antaa kurssien käytännön järjestelyistä, joihin tärväytyi hänen mielestään turhan paljon aikaa.

Nykyisessä tehtävässään hän jatkaa siitä, mihin diplomityössään jäi. Heikkilä voisi sanoa olevansa unelma-ammatissaan – vaikkei hän osannut tällaisesta unelmoidakaan.

Sonja Heikkilän diplomityö; Mobility as a Service - A Proposal for Action for the Public Administration, Case Helsinki, löytyy Aalto-yliopiston www-sivuilta osoitteesta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13133