Nokian perintö on enemmän kuin historiaa

Yves Dozin uutuuskirjaa käsitellyt seminaari houkutteli satoja Kauppakorkeakoulun alumneja ja työntekijöitä.

Iloinen puheensorina täytti salin ennen What can we learn from the legacy of Nokia? -seminaarin alkua.

INSEADin johtamisen professorina työskentelevä ja Kauppakorkeakoulun kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Yves Doz haastatteli Ringtone: Exploring the Rise and Fall of Nokia in Mobile Phones (Oxford University Press, 2017) -kirjaansa varten yli 20 Nokian ylintä johtajaa ja kahlasi läpi valtavan määrän taustamateriaalia.

Kirja etenee kronologisesti, mutta jokaisen luvun lopussa Doz analysoi ajanjakson saavutuksia ja virheitä neljällä akselilla eli taitojen, organisaation, suhteiden ja tunteiden näkökulmasta.

Juha Äkräs, Yves Doz ja Rebecca Piekkari.

”Nokia tajusi lähteä kuluttajaliiketoimintaan jo silloin, kun sen kilpailijat Motorola ja Ericsson kehittivät tuotteitaan armeijalle ja poliisille”, Yves Doz kiitteli ja muistutti, että strategian haasteita on usein vaikea havaita ajoissa. 2007 oli Nokian matkapuhelinliiketoiminnan paras vuosi – ja vain kolme vuotta myöhemmin se oli jo syvissä vaikeuksissa.

”Strategiaongelmat ovat vähän kuin sydänkohtauksen riskitekijät: ne voivat olla oireettomia hyvinkin pitkään, ja sitten lopulta seuraukset voivat olla todella radikaaleja.”

Professori Rebecca Piekkari korosti, ettei ole mikään sattuma, että seminaari päätettiin järjestää juuri Suomen 100-vuotisjuhlien alla. Nokian rooli Suomen kehitykselle on ollut valtava – ja se jatkuu yhä voimakkaana.

”Juttelin taannoin meiltä valmistuneen ex-nokialaisen kanssa. Hän sanoi, että kahdeksan Nokialla vietettyä vuotta olivat hänen uransa kannalta mullistavat – koskaan ennen sitä tai sen jälkeen hän ei ole työskennellyt yhtä kiinnostavien ja haastavien tehtävien parissa.”

Myös Nokian henkilöstöjohtajana pitkään työskennellyt, nykyisin Hintsa Performancen hallitusta johtava ja Aalto-yliopiston Executive in Residence -tehtävässä toimiva Juha Äkräs painotti Nokian matkapuhelinyksikön olleen täysin ainutlaatuinen työpaikka.

”Olen itsekin mukana FB-ryhmässä, johon kuuluu yli 20 000 yksikön entistä työntekijää ympäri maailmaa. Aina kun tapaamme entisten kollegoiden kanssa, puhe kääntyy siihen, miten hienoja juttuja pääsimme tekemään.”

Eero Vaara.

Professori Eero Vaara kiitteli Yves Dozia Nokian tarinan syvällisestä analyysistä.
”Meidän pitää aina olla varovaisia, kun puhumme menestyksestä ja epäonnistumisesta – asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia.”      

Heli Helanummi-Cole.

Suurin osa nokialaisten perustamista yrityksistä on pysynyt pienehköinä. Oxfordissa väitöskirjaa viimeistelevä Heli Helanummi-Cole pohti puheenvuorossaan, miten tällaisesta ”leirituliyrittäjyydestä” voidaan päästä ”ilotulitusyrittäjyyteen”. Yrittäjyyskoulutuksen ja alustayrittäjyyden merkitys kasvaa koko ajan.
”Ja kuten Gandhi sanoi: siitä, mihin uskot, tulee lopulta kohtalosi.”

Seminaariin osallistui useita Nokian entisiä johtajia. Yves Doz ojensi suoraan painosta tulleen kirjan Jorma Ollilalle.

Teksti Minna Hölttä. kuvat Mikko Raskinen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

The picture shows Professor Ray Ball giving a keynote speech at the seminar organized at the School of Business.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaikki hyötyvät yritysten tilinpäätösraportoinnista

Tekoäly, tasapainoilu globaalien ja paikallisten kysymysten välillä sekä sosiaalisten ja ympäristökysymysten entistä vahvempi painottaminen asettavat haasteita tulevaisuuden tilintarkastajille.
Aalto University / a child trying out VR glasses / photo: Atte Leskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nuoret uudistavat kauppareissusi 5G-teknologialla

Lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden 5G-ratkaisuja testattiin A Bloc -kauppakeskuksessa syyskuussa.
Kuvassa professori Risto Sarvas, etualalla näkyy kaksi Otaniemen lukion opiskelijaa
Yhteistyö Julkaistu:

Tyttöjen päivä tekee lukiolaisista professoreita – puhuvat tasa-arvosta ja somesta

Aalto-yliopiston ja Otaniemen lukion tempaus päästää nuoret nostamaan esiin teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyviä asioita, joita he pitävät tärkeinä.
Kuva: Mostphotos
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi neu­ro­tie­teen kes­kit­ty­mä Hel­sin­ki Brain & Mind sai EAKR-ra­hoi­tuk­sen

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja HUS saivat Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) puoli miljoonaa euroa neurotieteen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän kehittämiseen.