Uutiset

Mittausmenetelmä paljastaa akselin virheellisen muodon

Maailmassa käytetään paljon pyöriviä koneita. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi osa uusista sähkökoneiden roottoreista ei läpäise teollisten standardien vaatimuksia akselin heitosta.
Rotor
Sähkömoottorin roottorin akselin ympyrämäisyyttä mitataan monianturimenetelmällä Aalto-yliopiston ARotor-laboratoriossa.

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteistyönä toteutetussa Rotoround-projektissa tutkittiin, miten sähkökoneiden sorvatuissa akseleissa esiintyvä poikkeama ympyrämäisyydessä ja niin sanottu sähköinen heitto vaikuttavat akseleista mitattuihin kokonaispoikkeamiin.

”Heitto, eli akselin pinnan mitattu poikkeama sen nimellisistä mitoista pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, sillä tietoa poikkeamasta käytetään koneen kunnon valvonnassa ja diagnostiikassa”, kertoo tohtorikoulutettava Tuomas Tiainen konetekniikan laitokselta. 

”Tutkimuksessa käytettiin monianturimenetelmää, jonka avulla määritettiin akselin pinnan ja tukipintojen ympyrämäisyysprofiilit koskettavilla antureilla. Vertailemalla koskettavien anturien lukemia samanaikaisesti mittaavien pyörrevirta-anturien lukemiin voidaan määrittää myös niin sanottu sähköinen heitto, eli pinnan materiaaliominaisuuksien vaihtelusta aiheutuva toistuva virhe”, selventää Tiainen.

Tutkimuksen taustalla ovat teollisissa standardeissa määritellyt raja-arvot muun muassa sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja pumppujen akselien pinnan heitolle ympyrämäisyydessä.

Tiaisen mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympyrämäisyysvirhe ja pyörrevirta-anturien virhe syövät tietyissä tapauksissa sallitun poikkeama-alueen kokonaan, jolloin heittovaatimuksia läpäisemättömiä roottoreita oli jouduttu hylkäämään.

”Nyt kehitetyllä mittaus- ja laskentamenetelmällä voidaan erottaa poikkeaman eli heiton komponentit toisistaan ja selvittää, miksi roottori ei läpäise standardeissa määriteltyjä rajoja. Samalla korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein”, Tiainen kertoo.

”Laajemmin tarkasteltuna tutkimuksen avulla saadaan paremmin pyöriviä koneita, jotka voivat pyöriä nopeammin, toimivat paremmalla hyötysuhteella ja tarvitsevat vähemmän huoltoa.”

Lisätietoja

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Triptyykki: kullanruskeat sienilamellit, keskellä oranssi verkkorakenne, oikealla abstraktit harjanteet.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS esittelee tekoälystä inspiraationsa saaneita konsepteja Dutch Design Weekillä

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu esittelee tämän vuoden Dutch Design Week -tapahtumassa useita tekoälystä inspiraationsa saaneita suunnittelutöitä otsikolla ”art-ai-fact”.
Ihmisen käsivarsi pitää mustaa robottikättä, taustalla vaalea harmaa seinä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Proteesin pitää tuntua luonnolliselta – koko elämän ajan

Perinteiset ihmiskehoon liitettävät proteesit tuntuvat usein kömpelöiltä. Tulevaisuuden käsiproteesia voi kuitenkin liikuttaa intuitiivisesti ilman, että käyttäjän tarvitsee erikseen ajatella jokaista liikettä.
Bomanin erityisopetuksen luokan sisäänkäynti (jota ei voi oikein kehua esteettömäksi), piha-aluetta ja oppilaita kävelemässä ulkotunnille. Palikoiden äärellä on Marikebunin erityisluokan oppilaita. (valokuvat Saija Hollmén)
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston WiT-ohjelma ja Fida International toteuttavat Keniaan esteettömän leikkipaikan vammaisille lapsille

Inclusive Play -hankkeessa suunnitellaan esteetön leikkipaikka, joka soveltuu myös vammaisille lapsille. Suunnitelma yhdistää oppimisen, leikin sekä osallisuuden.
Suuri ryhmä sisätiloissa pitkän pöydän äärellä tutkimassa materiaali- ja näytekokoelmaa, hymyilee kameralle
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ja muut MELANGE-konsortion partnerit käynnistivät EU-hankkeen uudistamaan tekstiilien väriin liittyviä teollisia toimintatapoja

Aalto-yliopiston johtama MELANGE-hanke pyrkii uudistamaan sisustustekstiilialan värjäyskäytäntöjä muotoilun avulla.