Uutiset

Mittausmenetelmä paljastaa akselin virheellisen muodon

Maailmassa käytetään paljon pyöriviä koneita. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi osa uusista sähkökoneiden roottoreista ei läpäise teollisten standardien vaatimuksia akselin heitosta.
Rotor
Sähkömoottorin roottorin akselin ympyrämäisyyttä mitataan monianturimenetelmällä Aalto-yliopiston ARotor-laboratoriossa.

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteistyönä toteutetussa Rotoround-projektissa tutkittiin, miten sähkökoneiden sorvatuissa akseleissa esiintyvä poikkeama ympyrämäisyydessä ja niin sanottu sähköinen heitto vaikuttavat akseleista mitattuihin kokonaispoikkeamiin.

”Heitto, eli akselin pinnan mitattu poikkeama sen nimellisistä mitoista pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, sillä tietoa poikkeamasta käytetään koneen kunnon valvonnassa ja diagnostiikassa”, kertoo tohtorikoulutettava Tuomas Tiainen konetekniikan laitokselta. 

”Tutkimuksessa käytettiin monianturimenetelmää, jonka avulla määritettiin akselin pinnan ja tukipintojen ympyrämäisyysprofiilit koskettavilla antureilla. Vertailemalla koskettavien anturien lukemia samanaikaisesti mittaavien pyörrevirta-anturien lukemiin voidaan määrittää myös niin sanottu sähköinen heitto, eli pinnan materiaaliominaisuuksien vaihtelusta aiheutuva toistuva virhe”, selventää Tiainen.

Tutkimuksen taustalla ovat teollisissa standardeissa määritellyt raja-arvot muun muassa sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja pumppujen akselien pinnan heitolle ympyrämäisyydessä.

Tiaisen mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympyrämäisyysvirhe ja pyörrevirta-anturien virhe syövät tietyissä tapauksissa sallitun poikkeama-alueen kokonaan, jolloin heittovaatimuksia läpäisemättömiä roottoreita oli jouduttu hylkäämään.

”Nyt kehitetyllä mittaus- ja laskentamenetelmällä voidaan erottaa poikkeaman eli heiton komponentit toisistaan ja selvittää, miksi roottori ei läpäise standardeissa määriteltyjä rajoja. Samalla korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein”, Tiainen kertoo.

”Laajemmin tarkasteltuna tutkimuksen avulla saadaan paremmin pyöriviä koneita, jotka voivat pyöriä nopeammin, toimivat paremmalla hyötysuhteella ja tarvitsevat vähemmän huoltoa.”

Lisätietoja

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.
Professori Monika Österberg.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Monika Österbergin tiimille Vaikuttavuussäätiön rahoitus biopohjaisten pakkausmateriaalien kehittämiseen

Kemian tekniikan korkeakoulun professori Monika Österbergin tiimin saamassa rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja vähentää näin muovin käyttöä pakkausteollisuudessa.