Uutiset

Mittausmenetelmä paljastaa akselin virheellisen muodon

Maailmassa käytetään paljon pyöriviä koneita. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi osa uusista sähkökoneiden roottoreista ei läpäise teollisten standardien vaatimuksia akselin heitosta.
Rotor
Sähkömoottorin roottorin akselin ympyrämäisyyttä mitataan monianturimenetelmällä Aalto-yliopiston ARotor-laboratoriossa.

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteistyönä toteutetussa Rotoround-projektissa tutkittiin, miten sähkökoneiden sorvatuissa akseleissa esiintyvä poikkeama ympyrämäisyydessä ja niin sanottu sähköinen heitto vaikuttavat akseleista mitattuihin kokonaispoikkeamiin.

”Heitto, eli akselin pinnan mitattu poikkeama sen nimellisistä mitoista pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, sillä tietoa poikkeamasta käytetään koneen kunnon valvonnassa ja diagnostiikassa”, kertoo tohtorikoulutettava Tuomas Tiainen konetekniikan laitokselta. 

”Tutkimuksessa käytettiin monianturimenetelmää, jonka avulla määritettiin akselin pinnan ja tukipintojen ympyrämäisyysprofiilit koskettavilla antureilla. Vertailemalla koskettavien anturien lukemia samanaikaisesti mittaavien pyörrevirta-anturien lukemiin voidaan määrittää myös niin sanottu sähköinen heitto, eli pinnan materiaaliominaisuuksien vaihtelusta aiheutuva toistuva virhe”, selventää Tiainen.

Tutkimuksen taustalla ovat teollisissa standardeissa määritellyt raja-arvot muun muassa sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja pumppujen akselien pinnan heitolle ympyrämäisyydessä.

Tiaisen mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympyrämäisyysvirhe ja pyörrevirta-anturien virhe syövät tietyissä tapauksissa sallitun poikkeama-alueen kokonaan, jolloin heittovaatimuksia läpäisemättömiä roottoreita oli jouduttu hylkäämään.

”Nyt kehitetyllä mittaus- ja laskentamenetelmällä voidaan erottaa poikkeaman eli heiton komponentit toisistaan ja selvittää, miksi roottori ei läpäise standardeissa määriteltyjä rajoja. Samalla korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein”, Tiainen kertoo.

”Laajemmin tarkasteltuna tutkimuksen avulla saadaan paremmin pyöriviä koneita, jotka voivat pyöriä nopeammin, toimivat paremmalla hyötysuhteella ja tarvitsevat vähemmän huoltoa.”

Lisätietoja

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Stina Westman
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Datatalous tarvitsee myös menneisyyden dataa

Uusi työelämäprofessori Stina Westman haluaa edistää datataloutta, jossa datan hyödyntäminen on läpinäkyvää, reilua ja hyödyllistä.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto koordinoi uutta tekoälyosaamisen lippulaivaa ja on mukana neljässä muussa hankkeessa

Suomen tekoälyosaamisen keskus (FCAI-X) kehittää uusia tekoälymenetelmiä, ja muissa lippulaivoissa tutkitaan vetysiirtymää, älyä ja tietoverkkoja, globaaleja terveysuhkia sekä tunteita.
Teksti ”DESIGN UNDER PRESSURE” sumennettujen ruskeiden ja beigejen pystyviivojen päällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aalto ARTS julkaisee kestävän tulevaisuuden verkkokurssin

Maksuton verkkokurssi kokoaa kansainvälisten kesäkoulujen opit kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Robottivarsi skannaa harmaata luumallia punaisella laserilla, vieressä ihminen mustassa hupparissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Konenäkö voi helpottaa ja nopeuttaa tekonivelleikkauksia

Yhä useampi kirurgi käyttää tekonivelleikkauksissa robottia, mutta sen näkökyky on ensin saatettava käyttökuntoon. Aallon konenäköön erikoistunut tutkimusryhmä kehittää tähän helpompaa ratkaisua 3D-kameran avulla.