Miten kiertotaloudesta tehdään yhteistyöalusta?

”Positiivinen kierre on prosessi tai käytäntö, jota sen omat tulokset vahvistavat. Miten kiertotaloudesta sitten tehdään yhteistyöalusta, joka mahdollistaa positiiviset kierteet? Väittäisin, että tämä on meille se olennainen suunnitteluhaaste”, sanoo MIT Sloan School of Management -oppilaitoksen Research Fellow Michael Schrage.

Schrage puhui 2022 MIT-Aalto Symposium -tapahtumassa, jossa ajattelijat ja innovoijat eri puolilta maailmaa keskustelivat kestävästä innovoinnista pohjoismaisessa kontekstissa. Hän selitti, miten Googlen ja Amazonin kaltaisten yritysten menestyksen takana oleva ”alusta-ajattelu” on tuotava kiertotalouteen, jotta voitaisiin luoda jatkuvan kehittämisen positiivisia kierteitä.

Aalto-yliopiston hydrometallurgian professori Mari Lundström työstää kiertotalouden haastetta akkujen kierrätyksen näkökulmasta.

”Akkujen kierrättäminen on vaikeaa. Ne sisältävät paljon metalleja, eikä niitä ole suunniteltu kierrätystä varten vaan pikemminkin suorituskykyä silmällä pitäen”, Lundström sanoo. ”Koska akuissa hyödynnetään monenlaista kemiaa ja monenlaisia ratkaisuja, niissä olevien eri metallien erottelemiseen tarvitaan useita eri kierrätysprosesseja.”

EU on vastannut tähän ongelmaan vaiheittain voimaan tulevalla akkuja koskevalla lainsäädännöllä. Uudessa lainsäädännössä määritellään vuoteen 2030 mennessä voimaan tulevat kierrätetyn sisällön vähimmäisvaatimukset, joita nostetaan vielä korkeammiksi vuoteen 2035 mennessä. Aalto-yliopistossa on käynnissä useita uuden lainsäädännön vaatimuksiin liittyviä tutkimushankkeita.

Innovointi esille

Sekä Aalto-yliopisto että MIT tukevat startup-yrityksiä, jotka kehittävät kestäviä ratkaisuja maailman suurimpiin haasteisiin.

”Uskomme, että innovointi ja kestävyys liittyvät tiiviisti toisiinsa”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. ”Ystävämme MIT:llä jakavat tämän näkemyksen kanssamme, ja odotammekin innolla tulevaa yhteistyötä yliopistojemme välillä.”

Yksi MIT Senseable City Labin houkuttelevimmista innovaatioista on Hot Heart -energiaratkaisu. Helsinki Energy Challenge -kilpailun voittanut Hot Heart on järjestelmä, joka muuntaa hiilettömän sähköenergian lämmöksi. Hot Heart -konseptissa Helsingin asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön luotaisiin myös neljä trooppisen metsän peittämää kelluvaa saarta, joissa olisi ympäri vuoden lämpimät uima-altaat.

Toinen MIT:stä tullut innovaatio on Copenhagen Wheel, joka muuttaa tavallisen polkupyörän sähköpyöräksi keräämällä energiaa polkemisesta ja jarrutuksesta. Laitteeseen kytketyt anturit antavat pyöräilijälle tietoa muun muassa ilmanlaadusta ja liikenneruuhkista.

Joitakin Aalto-yliopistosta ja MIT:stä peräisin olevia innovaatioita on jo alettu kaupallistaa.

Aalto-yliopiston spinout-yritys IQM palkkaa tällä hetkellä uusia työntekijöitä joka viikko. Yritys ilmoittaa, että sen kvanttilaskentateknologiaa voidaan käyttää maatalouden optimointiin parempien satojen aikaansaamiseksi. Toinen Aalto-yliopiston spinout-yritys, Nordic Bioproducts Group, on luonut AaltoCell-teknologian, joka mahdollistaa selluloosajohdannaisten valmistamisen.

Gradient on Bostonissa toimiva kyberturvallisuusyritys, jolla on oma tekoälypohjainen kognitiivinen kirjasto. Amogy on kehittänyt tavan luoda ammoniakista päästötöntä polttoainetta. Mobilus Labs käyttää luunjohtoteknologiaa auttaakseen meluisissa ympäristöissä toimivia ihmisiä kommunikoimaan tehokkaammin puhelimitse. Leela AI puolestaan on koneoppimisjärjestelmä, joka luo videokameradatan avulla räätälöityjä näkemyksiä teollisille sovelluksille.

Suurten yhtiöiden näkökulma

Vakiintuneilla yrityksillä on myös keskeinen rooli innovoinnissa. Suomalaisten teollisuusjättien Fiskarsin, Nesteen, Stora Enson ja Wärtsilän johtajia osallistui myös 2022 MIT-Aalto Symposiumiin, jossa he jakoivat ajatuksiaan yritysinnovoinnin tilasta Suomessa.

Ikoninen Fiskars-brändi osoitti vahvaa tukea Aalto-yliopiston kanssa tehtävälle yhteistyölle siirtämällä hiljattain pääkonttorinsa lähelle Aallon kampusta.

Wärtsilän konsernijohtaja Håkan Agnevall teki yhteenvedon innovointitoiminnan hyödyistä ja haitoista perinteisessä pohjoismaisessa yrityskulttuurissa.

”Me olemme pohjoismaissa erittäin hyviä sektorien välisessä yhteistyössä. Mutta kaikki tuntevat toisensa, eikä kukaan halua epäonnistua näin pienessä yhteisössä”, Agnevall sanoo.

Suomalaisen energiayhtiö St1:n perustaja ja puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo, että innovoinnin tulisi nyt keskittyä energia-alan siirtymään.

”Energiankulutus kasvaa noin kaksi prosenttia vuodessa, joten uusiutuvan energian ja ydinvoiman kasvun pitäisi moninkertaistua huomattavasti nykyiseen verrattuna”, Anttonen sanoo. ”Tarvitsemme tieteellisen globaalin tiekartan ja standardoidun mittausmenetelmän. Meidän on myös otettava yritykset mukaan toimivien hiilimarkkinoiden luomiseen.”

”Energia-alan siirtymä on hidas prosessi. Meillä ei ole aikaa hukattavaksi”, Anttonen toteaa.