Mitä tapahtuu, kun selluloosaan yhdistetään villaa tai riisinkorsia?
ChemArts on biomateriaalit ja muotoilun yhdistävä sivuaineopintokokonaisuus. Siinä opiskelijat eivät ratko valmiita ongelmia vaan lähtevät puhtaalta pöydältä miettimään uusia, rohkeita ja luovia tapoja hyödyntää luonnon raaka-aineita – ja edistää kestävää kehitystä.
Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Surabhi Nadig hyödynsi lahjoituksena saatua villaa, joka olisi muuten päätynyt kaatopaikalle.
”Olen aina rakastanut villaa, mutten tiennyt, että siitä voi selluloosaan yhdistettynä saada todella vahvaa ja silti taipuisaa komposiittikangasta.”
Kesäkoulu antaa opiskelijoille myös ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata, miten biomateriaalit käyttäytyvät erilaisissa olosuhteissa, pidemmänkin ajan kuluessa.
”Ennen tätä en ikinä ajatellut, mitä kiertotalous todella tarkoittaa. Kokemus on mullistava – muotoilijoiden pitää todella oppia lisää materiaaleista”, sanoo Talisa Dwiyani.
Talisa Dwiyani ja Miki Todo hyödynsivät selluloosan lisäksi materiaalina riisinkortta, joka yleensä heitetään hukkaan.
Punajuurta ja kurkumaa
Osa kesäkoulun opiskelijoista keskittyi testaamaan ja kehittämään materiaaleja tiettyyn käyttötarkoitukseen: tekemään esimerkiksi selluloosasta täysin hajoavia tekstiilejä tai hyödyntämään riisinkorsia lampunvarjostimissa.
Tito Williams II halusi löytää uusia tapoja biomuovien värjäämiseen.
”Haluan valmistaa ensimmäiset asetaattilasit, joiden värit ovat peräisin luonnosta saatavista biopigmenteistä.”
Kesän aikana hän oppi uuttamaan värejä kurkumasta, lehtivihreästä ja punajuuresta. Nyt hän etsii tapoja tehdä keltaisista, oliivinvihreistä ja pinkeistä pelleteistä 3D-tulostukseen sopivia rihmoja.
”Olisi mahtavaa, jos tästä kehittyisi tulevaisuudessa myös liiketoimintaa”, hän sanoo.
Unelma ei ole tuulesta temmattu. Yksi viime vuoden osallistujista lanseerasi äskettäin oman kosmetiikkalinjansa – joka myytiin loppuun ennätysajassa.
Tito Williams II sai upeita värejä luonnosta. Kuva: Tito Williams II
Lue lisää uutisia
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.