Uutiset

Miksi kestävän kehityksen teknologioiden kaupallistaminen kompastelee?

Onnistumisen mahdollisuus kasvaisi, jos eri alojen asiantuntijat tekisivät yhteistyötä ja ottaisivat kaupallistamisen pullonkaulat huomioon jo varhaisessa vaiheessa.
The photo shows Professor Jeremy Hall and audiende from the guest lecture at Aalto Sustainability Hub. Photo: Roope Kivitanta / Aalto University
Professori Jeremy Hall puhuu Aalto Sustainability Hubin järjestämällä vierailuluennolla. Kuva: Roope Kiviranta

Kestävän kehityksen innovaatioiden tavoitteena on yleensä ympäristöystävällisyys tai yhteiskuntavastuun edistäminen, esimerkiksi pienviljelijän sosiaalisen aseman parantaminen. Professori Jeremy Hall kertoi Aalto Sustainability Hubissa pitämässään vierailuluennossa, miksi kestävän kehityksen innovaatiot eivät hyvästä tarkoituksestaan huolimatta aina menesty kaupallisesti.

”Tutkijat yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten laboratorioissa ottavat isoja harppauksia kestävän kehityksen teknologioiden kehittämisessä, mutta näiden teknologioiden kaupallistamisessa tulee usein vastaan ennalta arvaamattomia esteitä”, professori Hall kertoo. ”Tyypillinen esimerkki hankaluuksista ovat pitkät ja monimutkaiset lupaprosessit. Tällaiset lupaprosessit ovat mutkistaneet esimerkiksi Brasilian valtion omistaman Embraba-tutkimuslaitoksen kehittämän siirtogeenisen puuvillalajikkeen käyttöönottoa, vaikka kyseinen puuvillalajike näyttää kestävän paremmin kasvitauteja ja tuholaisia, ja sopii viljelyyn kuivuudesta kärsivillä alueilla.”

Tuloksena voi olla, että innovaatioita pystyvät kaupallistamaan vain suuret monikansalliset yritykset, mikäli niillä on riittävästi osaamista ja resursseja lupaprosessien hoitamiseen. Suuryritykset saattavat kuitenkin epäröidä kestävän kehityksen teknologioiden kehittämistä, mikäli eivät näe niiden tuovan riittävästi tuottoa sijoitetulle pääomalle. Näin voi käydä esimerkiksi sellaisten teknologioiden kohdalla, jotka on kehitetty hajallaan asuvien köyhien pienviljelijöiden avuksi.

 

Monitieteisyys auttaa torjumaan sääntelyn haasteita ja näkemään uusia mahdollisuuksia

Tiukka sääntely on auttanut esimerkiksi estämään siirtogeenisten kasvien laajat ympäristövaikutukset. Samalla se on kuitenkin myös luonut esteitä, joiden takia monia lupaavia kestävän kehityksen teknologioita ei ole saatu käyttöön. Yhtenä tärkeänä ratkaisuna professori Hall näkee eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön jo kehitystyön varhaisessa vaiheessa.

”Jos esimerkiksi kemistit keskustelevat alusta saakka kauppatieteilijöiden kanssa, mahdollisimman moni kaupallistamisessa vastaan tuleva teknologinen, kaupallinen, organisatorinen ja yhteiskunnallinen haaste voidaan ottaa huomioon ja torjua jo varhain. Varhaisen monitieteisen yhteistyön ansiosta teknologioiden kehitystyössä voidaan myös löytää sellaisia mahdollisuuksia, jotka saattaisivat muuten jäädä havaitsematta. Siksi onkin hienoa, että Aalto-yliopisto edistää eri tieteenalojensa vuoropuhelua esimerkiksi tuomalla ne kaikki samalle kampukselle.”

Professori Jeremy Hall on Britanniassa sijaitsevan University of Surreyn professori ja Centre for Social Innovation Management –keskuksen johtaja. Hänen opetusalaansa kuuluvat innovaation ja yrittäjyyden vaikutukset yhteiskuntaan, kestävät toimitusketjut, sosiaalinen inkluusio, kestävän kehityksen innovaatioiden strategiat, ja vastuullinen johtaminen. Kauppakorkeakoulun vastuullisen johtamisen professori ja Aalto Sustainability Hubin johtaja Minna Halme kutsui professori Hallin vierailuluennoitsijaksi Aalto-yliopistoon. 

Lisätietoa:

Professori Minna Halme
Kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos
Aalto Sustainability Hub

[email protected]

040 353 8251

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirsi Niinimäki istuu tuolilla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kirsi Niinimäki: Vaateteollisuuden vallankumous ei onnistu ilman digitaalista tuotepassia

Vaatteiden ympäristökuorma tulisi sisällyttää vaatteen hintaan, sanoo professori Kirsi Niinimäki.
Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kari Tammi: Suomi on itseohjautuville autoille kova pala vielä pitkään

Itseohjautuvat autot saattavat olla osa liikennettä 2030-luvulla. Suomen kaltaisessa äärimmäisten sääolojen maassa autonominen ajaminen yleistyy kuitenkin myöhemmin, sanoo professori Kari Tammi.
Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolaisen tutkimusryhmälle 347 000 euron rahoitus.
Photo: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

New Media MA-opinnäytetyöesittelyt / Ma 13.12.2021

Tervetuloa seuraamaan New Median MA-opinnäytetyöesittelyitä!