Uutiset

Metsähovissa seurataan galakseja ja ennustetaan avaruussäätä

Metsähovi on kansainvälisesti tunnettu aktiivisten galaksien tutkimuksesta. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi.
Ilmakuva Metsähovin radiotutkimusasemasta, kuva: Mikko Raskinen

 

Metsähovin radiotutkimusasemalla seurataan jatkuvasti avaruutta ja galaksien toimintaa. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi, jonka mittauksille on maailmalla kysyntää. FT Joni Tammi nimitettiin Metsähovin radiotutkimusaseman johtajaksi 1. heinäkuuta 2014.

Metsähovi on kansainvälisesti erityisen tunnettu aktiivisten galaksien eli kvasaarien tutkimuksesta. Kvasaareissa osa galaksin keskustan mustaan aukkoon putoavasta aineesta sinkoutuu ulos vastakkaisina suihkuina. Nämä suihkut ovat koko maailmankaikkeuden voimakkaimpia säteilijöitä.

Suihkuista saadaan kokonaiskuva yhdistämällä eri taajuuksilla tehtyjä mittauksia. Metsähovissa mitataan kohteita 2–150 gigahertsin taajuuksilla, ja Metsähovin suuren radioteleskoopin havainnot 37 gigahertsin taajuudella ovat ainutlaatuisia maailmassa.

– Suihkut liikkuvat lähes valon nopeudella, joten niiden kautta voidaan tutkia ääriolojen fysiikkaa ja suhteellisuusteoriaa. Suihkujen avulla ymmärrämme mustia aukkoja ja ylipäätään maailmankaikkeutta paremmin, toteaa Joni Tammi.

Kun useampi radioteleskooppi kytketään yhteen, saadaan yksi valtava korkean resoluution teleskooppi. Kyseessä on pitkäkantainterferometria-tekniikka (VLBI). Metsähovi on yksi harvoista tutkimuslaitoksista, joissa tätä VLBI-teknologiaa kehitetään

– Kytkemällä eri mantereiden teleskoopit yhteen saadaan myös tietoa maapallon rakenteesta ja mannerlaattojen liikkumisesta. Kytkeminen edellyttää tarkkaa paikkatiedon ja etäisyyksien hallintaa. VLBI-mittauksilla pystymme määrittämään ESAn Venus- ja Mars- luotainten sijainnit ja nopeudet tarkemmin kuin avaruusalukset itse.

Radioteleskoopit seuraavat jatkuvasti Auringon syklejä ja laativat Auringon aktiivisuuskarttoja, joiden avulla ennustetaan avaruussäätä.

– Auringossa tapahtuvan ison purkauksen jälkeen siitä lentäneet hiukkaset voivat osua maapalloon parin päivän kuluttua ja vaurioittaa sähköverkkoja ja häiritä satelliitteja. Ennakoinnin avulla suuret satelliitit voidaan kytkeä pois.

Hyvä opettajuus tukee työelämän taitoja

Joni Tammi tutki aktiivisia galakseja jo Turun yliopistoon tehdyssä väitöskirjassaan. Väitöstyön jälkeen hän vietti kolme vuotta irlantilaisessa University College Dublinissa. Metsähovin johtajana aikaa omalle tutkimukselle jää enää niukasti.

– Työssäni haluan edistää muiden tutkimusta ja alan koulutusmahdollisuuksia. Olennaista on myös opiskelijoiden motivoiminen tähtitieteen pariin.

Viime aikoina ei Tammella ole ollut vapaa-ajan ongelmia, sillä hän on suorittanut työn ohessa opettajan pätevyyden antavan Aalto-yliopistion pedagogisen koulutuksen.

– Koulutus avarsi näkemystäni hyvästä opettajuudesta ja opetuksen kehittämisestä tukemaan työelämän taitoja. Pakollisten teknisten aineiden lisäksi on tärkeää saada oppilaat kiinnostumaan oman osaamisen ylläpitämisestä, joka jatkuu läpi elämän.

Metsähovin radiotutkimusasema on Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun erillislaitos ja yksi yliopiston merkittävistä tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureista. Metsähovi sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä 35 kilometriä Espoon Otaniemen kampusalueelta.

Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

Lisätiedot

Metsähovin radiotutkimusasema

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.