Uutiset

Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä

Korkeakoulujen perusrahoituksen 60 miljoonan euron lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä, samoin lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.
Neljä opiskelijaa laskeutuu portaita valoisassa aulatilassa kampuksella. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio.

Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.

Me kaikki metropolialueen korkeakoulut olemme sitoutuneita Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseen takaisin maailman kärkeen sekä laadukkaan, innovaatioita tuottavan tutkimuksen tuottamiseen. Haluamme tarjota laadukasta koulutusta useammalle nuorelle ja jouduttaa jatkuvaa oppimista. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttäjinä ja suomalaisen sivistysperustan vahvistajina.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksiä. Esimerkiksi osaamistason nosto korkeakoulutettujen määrää lisäämällä näkyy työllisyysasteessa ja työn tuottavuuden kasvussa viiveellä. Samoin nyt tehtävät panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kasvattavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä pitkällä aikavälillä. Jotta vaikutuksia saadaan nopeammin aikaan, korkeakoulujen perusrahoituksen täysimääräinen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti heti hallituskauden alusta alkaen, samoin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukainen lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.

Taustaa: Viime vuosien leikkauksilla on ollut kovia seurauksia korkeakoulujen toimintaan: vuosien 2016–2019 aikaiset menetykset ovat indeksijäädytyksineen yli miljardin. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2020 korkeakouluilla on käytössään vuotta kohden rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt joka viidennen euron menetystä.

  • Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
  • Mona Forsskåhl, Yrkeshögskolan Arcada
  • Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Kokko, Haaga-Helia
  • Karen Spens, Hanken
  • Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
  • Jukka Määttä, Humak
  • Jouni Koski, Laurea
  • Jari Kallio, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Riitta Konkola, Metropolia
  • Jari Perkiömäki, Taideyliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

White coffee cup with Space 21 logo, space's common room on the background.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Tervetuloa aamukahville Space 21:een keväällä 2023

Kahvia, aamupalaa ja hyvää seuraa radikaalin luovuuden olohuoneessa – kaikki Aaltolaiset ovat tervetulleita Space 21:en avointen ovien aamukahveille. Kevään 2023 aikataulu nyt julki!
Aalto logo on the snow
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Varautuminen kiertäviin sähkökatkoihin Otaniemen kampuksella

Mahdollisista katkoista pyritään viestimään etukäteen.
Aalto ARTS BOOKS Photo Mikko Raskinen
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto aloittaa muutosneuvottelut Aalto ARTS Books -yksikössään

Neuvotteluiden piirissä on neljä henkilöä. Mahdollinen vähennystarve on enintään kaksi henkilöä.
Mustavalkokuvassa arkkitehtiopiskelijoita vuodelta 1921
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Korkeakoulutasoista arkkitehtuurikoulutusta Suomessa 150 vuotta

Arkkitehtien korkeakoulutasoisen opetuksen lasketaan Suomessa alkaneen vuonna 1872 Polyteknillisen koulun perustamisen myötä, josta sittemmin tuli Teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto