Uutiset

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.

Venuksesta lähtevän pilven väri kertoo pakenevien hiukkasten tiheydestä: mitä punaisempi väri on, niin sitä enemmän alueella on pakenevia hiukkasia. Simulaatio: Aalto Virtual Planetarium

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Vaikka matkaa on jäljellä vielä viitisen vuotta, ensimmäinen merkittävä välietappi koitti jo 15. lokakuuta 2020.

”BepiColombo-luotain teki ensimmäisen Venuksen ohilentonsa klo 6.58 Suomen aikaa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeettojen ilmakehästä karkaavia hiukkasia.

”Päätavoite on Merkuriuksen hiukkasten mittaus, mutta koska joudumme matkalla poikkeamaan Venuksen kautta, pääsemme testaamaan mittalaitteiden toimivuutta jo nyt. Voimme siis vertailla molempien planeettojen avaruussäätä saman matkan aikana, mikä on hieno tilaisuus”, Kallio sanoo.

Esa Kallio on myös kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa virtuaalisen avaruussimulaation, jossa käyttäjä voi liikkua avaruudessa ja ihailla eri planeettoja, muun muassa Venusta.

”Venuksen ohilennossa näkyy sen ilmakehästä karkaavien hiukkasten muodostama pilvi. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on ymmärtää eri planeettojen kaasukehiä ja niiden kehitystä – ja sitä kautta oman Maamme ilmakehää. Venus ja Maa ovat naapuriplaneettoja, ja niitä verrataankin usein keskenään. Venus on planeetoista kuumin, todellinen pätsi. Hiilidioksidia on siellä suunnilleen saman verran kuin Maassa, mutta se on maaperän sijaan melkein kokonaan ilmakehässä – ja sitä tilannetta emme Maahan halua.”

Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä. BepiColombo lentää niin läheltä Venusta, että tutkijat voivat mitata happea ja muita Venuksesta pakenevia kaasuja. Kuva: Riku Järvinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston yliopistotutkija Riku Järvinen on mukana luotaimen suomalaisvetoisessa SIXS-instrumenttiryhmässä, joka mittaa Auringon korkeaenergiaisia hiukkasia ja röntgensäteilyä. Mittaukset auttavat muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.

BepiColombo koostuu kahdesta erillisestä luotaimesta, jotka asettuvat omille radoilleen Merkuriukseen saapumisen jälkeen. Luotaimissa on yhteensä 17 tutkimusinstrumenttia.

Haluatko lentää Venuksen ohi omalla kotisohvalla? Voit ladata Aalto Virtual Planetarium-sovelluksen osoitteesta https://space.aalto.fi/software/ (käyttö vaatii VR-lasit).

Lisätietoja:

Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
[email protected]

Yliopistotutkija Riku Järvinen
puh. 050 357 4779
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.