Uutiset

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.

Venuksesta lähtevän pilven väri kertoo pakenevien hiukkasten tiheydestä: mitä punaisempi väri on, niin sitä enemmän alueella on pakenevia hiukkasia. Simulaatio: Aalto Virtual Planetarium

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Vaikka matkaa on jäljellä vielä viitisen vuotta, ensimmäinen merkittävä välietappi koitti jo 15. lokakuuta 2020.

”BepiColombo-luotain teki ensimmäisen Venuksen ohilentonsa klo 6.58 Suomen aikaa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeettojen ilmakehästä karkaavia hiukkasia.

”Päätavoite on Merkuriuksen hiukkasten mittaus, mutta koska joudumme matkalla poikkeamaan Venuksen kautta, pääsemme testaamaan mittalaitteiden toimivuutta jo nyt. Voimme siis vertailla molempien planeettojen avaruussäätä saman matkan aikana, mikä on hieno tilaisuus”, Kallio sanoo.

Esa Kallio on myös kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa virtuaalisen avaruussimulaation, jossa käyttäjä voi liikkua avaruudessa ja ihailla eri planeettoja, muun muassa Venusta.

”Venuksen ohilennossa näkyy sen ilmakehästä karkaavien hiukkasten muodostama pilvi. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on ymmärtää eri planeettojen kaasukehiä ja niiden kehitystä – ja sitä kautta oman Maamme ilmakehää. Venus ja Maa ovat naapuriplaneettoja, ja niitä verrataankin usein keskenään. Venus on planeetoista kuumin, todellinen pätsi. Hiilidioksidia on siellä suunnilleen saman verran kuin Maassa, mutta se on maaperän sijaan melkein kokonaan ilmakehässä – ja sitä tilannetta emme Maahan halua.”

Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä. BepiColombo lentää niin läheltä Venusta, että tutkijat voivat mitata happea ja muita Venuksesta pakenevia kaasuja. Kuva: Riku Järvinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston yliopistotutkija Riku Järvinen on mukana luotaimen suomalaisvetoisessa SIXS-instrumenttiryhmässä, joka mittaa Auringon korkeaenergiaisia hiukkasia ja röntgensäteilyä. Mittaukset auttavat muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.

BepiColombo koostuu kahdesta erillisestä luotaimesta, jotka asettuvat omille radoilleen Merkuriukseen saapumisen jälkeen. Luotaimissa on yhteensä 17 tutkimusinstrumenttia.

Haluatko lentää Venuksen ohi omalla kotisohvalla? Voit ladata Aalto Virtual Planetarium-sovelluksen osoitteesta https://space.aalto.fi/software/ (käyttö vaatii VR-lasit).

Lisätietoja:

Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Yliopistotutkija Riku Järvinen
puh. 050 357 4779
riku.jarvinen@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Musta käsi koskettaa tabletin näyttöä, jossa on valkoisia muotoja. Paperit ja kynä ovat vaaleanpunaisella pinnalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta

Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Suuri valkoinen satelliittiantenni geodeettisen kupolin sisällä, kolmioiksi jaetun vaalean katon alla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla

Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.