Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia kerrostaloissa

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan.

EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloissa voidaan erilaisilla energiakorjauksilla vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Vähennyspotentiaali on suurin vanhoissa kerrostaloissa, mutta myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä.

Asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa 70–80 % pienennys kustannustasolla 270–500 €/m2.  Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 % ilman elinkaarikustannusten nousua. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppuja hyödyntämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60–80 %.

Kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100–300 €/m2 ja uusissa taloissa 60–120 €/m2. Alkuinvestoinnit ovat suurempia lämpöpumppuratkaisuissa, mutta niissä myös vähennyspotentiaali on merkittävämpi.

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa; olettaen, että sähkö voidaan hyödyntää asukkaiden käyttöön. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto osoittautuivat erittäin kannattaviksi kaikenikäisissä taloissa.

Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen sekä ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja. Uusissa koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa oli hyvin kannattavaa käyttää järjestelmää tarpeenmukaisesti eli pienentää ilmanvaihtoa tyhjillään olevissa asunnoissa.

Seinien lisäeristäminen ei ollut kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa asuinrakennuksissa (rakennusvuosi ennen 1976). Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi on kallista, mutta perusteltua sisäilmaston parantamisen kannalta.

Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinon hyödyntämällä monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla tietokonemallissa saatiin laskettua suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esiin joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja. Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Tutkijatohtori Janne Hirvonen, puh. 050 431 5780, [email protected]
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, puh. 050 407 2287, [email protected]
Professori Risto Kosonen, puh. 040 502 7484, [email protected]

Lisää tästä aiheesta

Tuulivoimaloita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Entä jos -podcastissa kurkataan hiilettä lämpiävään kaupunkiin ja 5G:n bisnesmahdollisuuksiin

5G:n uskotaan parantavan Yhdysvaltojen tuottavuutta jopa kolmanneksella. Olisiko sama mahdollista myös Suomessa?
arts conferment ceremony
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Media Lab alumni: Juan Carlos Vasquez

Juan Carlos Vasquez on kolumbialainen säveltäjä, äänitaiteilija ja tutkija, joka palkittiin Primus Maisterina Aalto ARTS promootiojuhlassa tänä kesänä. Hän on ollut aktiivinen jäsen Media Labissa sekä opiskelijana, tutkijana että luennoitsijana ja on saavuttanut vuosien varrella Aallossa enemmän, kuin moni uskaltaisi toivoa.
Leonardo Hidalgo Uribe: Stories from cold and warm lands
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Laaja tekstiiliosaaminen on osa Aallon muodin vahvuutta

Taiteellisen ja teknisen suunnitteluosaamisen yhdistelmä opetuksessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Karin Krokfors, kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

"Meidän on katsottava menneisyyteen voidaksemme suunnitella tulevaisuuden rakennuksia”

Arkkitehti Karin Krokforsin mielestä rakennukset olisi suunniteltava ajan myötä mukautuviksi. Ja menneisyydestä löytyy paljon esimerkkejä, joista voimme ottaa oppia.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu