Uutiset

Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia kerrostaloissa

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan.

EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloissa voidaan erilaisilla energiakorjauksilla vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Vähennyspotentiaali on suurin vanhoissa kerrostaloissa, mutta myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä.

Asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa 70–80 % pienennys kustannustasolla 270–500 €/m2.  Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 % ilman elinkaarikustannusten nousua. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppuja hyödyntämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60–80 %.

Kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100–300 €/m2 ja uusissa taloissa 60–120 €/m2. Alkuinvestoinnit ovat suurempia lämpöpumppuratkaisuissa, mutta niissä myös vähennyspotentiaali on merkittävämpi.

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa; olettaen, että sähkö voidaan hyödyntää asukkaiden käyttöön. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto osoittautuivat erittäin kannattaviksi kaikenikäisissä taloissa.

Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen sekä ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja. Uusissa koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa oli hyvin kannattavaa käyttää järjestelmää tarpeenmukaisesti eli pienentää ilmanvaihtoa tyhjillään olevissa asunnoissa.

Seinien lisäeristäminen ei ollut kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa asuinrakennuksissa (rakennusvuosi ennen 1976). Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi on kallista, mutta perusteltua sisäilmaston parantamisen kannalta.

Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinon hyödyntämällä monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla tietokonemallissa saatiin laskettua suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esiin joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja. Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Tutkijatohtori Janne Hirvonen, puh. 050 431 5780, [email protected]
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, puh. 050 407 2287, [email protected]
Professori Risto Kosonen, puh. 040 502 7484, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Event poster with a young researcher looking down with lighst and code reflected around her.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Unite! Research Week 14.-18.lokakuussa, Grenoble-Autrans

Verkostoitumistapahtuma tohtoriopiskelijoille Unite!-verkoston yliopistoista.
Kaupunkitutkija Johanna Lilius
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Avoimen opettajan haastattelu: kaupunkitutkija Johanna Lilius

Tekniikan tohtori Johanna Lilius työskentelee kaupunkitutkijana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella ja opettaa myös avoimessa yliopistossa.