Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia kerrostaloissa

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan.

EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloissa voidaan erilaisilla energiakorjauksilla vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Vähennyspotentiaali on suurin vanhoissa kerrostaloissa, mutta myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä.

Asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa 70–80 % pienennys kustannustasolla 270–500 €/m2.  Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 % ilman elinkaarikustannusten nousua. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppuja hyödyntämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60–80 %.

Kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100–300 €/m2 ja uusissa taloissa 60–120 €/m2. Alkuinvestoinnit ovat suurempia lämpöpumppuratkaisuissa, mutta niissä myös vähennyspotentiaali on merkittävämpi.

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa; olettaen, että sähkö voidaan hyödyntää asukkaiden käyttöön. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto osoittautuivat erittäin kannattaviksi kaikenikäisissä taloissa.

Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen sekä ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja. Uusissa koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa oli hyvin kannattavaa käyttää järjestelmää tarpeenmukaisesti eli pienentää ilmanvaihtoa tyhjillään olevissa asunnoissa.

Seinien lisäeristäminen ei ollut kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa asuinrakennuksissa (rakennusvuosi ennen 1976). Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi on kallista, mutta perusteltua sisäilmaston parantamisen kannalta.

Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinon hyödyntämällä monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla tietokonemallissa saatiin laskettua suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esiin joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja. Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Tutkijatohtori Janne Hirvonen, puh. 050 431 5780, [email protected]
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, puh. 050 407 2287, [email protected]
Professori Risto Kosonen, puh. 040 502 7484, [email protected]

Lisää tästä aiheesta

Michael Hummel, kuva: Jaakko Kahilaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Michael Hummel: Ympäristöystävällisiä, uusiutuvia materiaaleja öljypohjaisten tuotteiden tilalle

Tutkijoiden täytyy olla tiimipelaajia, sanoo biopolymeerikemian ja -tekniikan professori.
Dario Vidal: Figura
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Suomen Hallitusmuoto 1919 -juhlarahan suunnittelee Dario Vidal

Suunnittelukilpailun voitti Aalto-yliopiston muotoilun opiskelija teoksellaan Figura. Myös alumni Simon Örnbergin ehdotus Ääniaalto palkittiin.
Man loading sample in machine
Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU rahoittaa 17 miljoonalla eurolla anturi- ja kuvantamisteknologioiden läpimurtoideoita

• Kansainvälisen ATTRACT-hankkeen tutkimus- ja kehitysprojekteissa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin mullistavan teknologian avulla. Aalto-yliopisto on mukana kolmessa projektissa
Eero Kontturi. Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa

Selluloosan materiaalikemian professori rentoutuu lukemalla tieteellisiä artikkeleita eikä tee eroa työ- ja vapaa-ajan välillä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu