Merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia kerrostaloissa

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan.

EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisissa kerrostaloissa voidaan erilaisilla energiakorjauksilla vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Vähennyspotentiaali on suurin vanhoissa kerrostaloissa, mutta myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä.

Asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa 70–80 % pienennys kustannustasolla 270–500 €/m2.  Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 % ilman elinkaarikustannusten nousua. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppuja hyödyntämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60–80 %.

Kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100–300 €/m2 ja uusissa taloissa 60–120 €/m2. Alkuinvestoinnit ovat suurempia lämpöpumppuratkaisuissa, mutta niissä myös vähennyspotentiaali on merkittävämpi.

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennusten iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa; olettaen, että sähkö voidaan hyödyntää asukkaiden käyttöön. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto osoittautuivat erittäin kannattaviksi kaikenikäisissä taloissa.

Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen sekä ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja. Uusissa koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa oli hyvin kannattavaa käyttää järjestelmää tarpeenmukaisesti eli pienentää ilmanvaihtoa tyhjillään olevissa asunnoissa.

Seinien lisäeristäminen ei ollut kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa asuinrakennuksissa (rakennusvuosi ennen 1976). Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi on kallista, mutta perusteltua sisäilmaston parantamisen kannalta.

Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinon hyödyntämällä monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla tietokonemallissa saatiin laskettua suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esiin joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja. Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Tutkijatohtori Janne Hirvonen, puh. 050 431 5780, [email protected]
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, puh. 050 407 2287, [email protected]
Professori Risto Kosonen, puh. 040 502 7484, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

akkumetalli kierrätys batchircle
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metallien kestävä käyttö on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä – sähköpotkulaudalla ei kannata korvata kävelyä

Sähköauto tai sähköpotkulauta eivät ole ekologisia vaihtoehtoja, jos niiden käytöllä korvataan esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä. Erilaisia metalleja tarvitaan jatkuvasti enemmän esimerkiksi akkuihin. Haaste on paitsi ekologinen, myös sosiaalinen.
U-Create teaching symposium's live illustration about producing collective knowledge by Apila Pepita Miettinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rohkeus ja luovuus korkeakouluissa – miten sitä voidaan opettaa?

Monimutkaisiin, muuttuviin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää perinteisten työskentelytapojen ja tiedonhankinnan uudelleenajattelua. Tätä mieltä olivat puhujat Aalto-yliopistolla keväällä järjestetyssä taiteen ja muotoilun poikkitieteellisen opettamisen seminaarissa.
people sitting on sofas with laptops
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimushanke CreaTures edistää kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Monialainen hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta.
Tutkija Ville Jokinen Micronovassa materiaalinäyte kädessään, kuva Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoona euroa säteilyilmaisimien tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa kehitetään erityisherkkiä kuvantamis- ja anturiteknologioita.