Uutiset

Meritekniikan apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii älykkäitä aluksia

"Meriliikenteen automaatiota on kehitettävä siten, että järjestelmät ovat turvallisia ja vastaavat ihmisten tarpeita", hän sanoo.
Mashrura Musharraf, Assistant Professor of Marine Technology

Ensimmäiset autonomiset alukset meriliikenteessä ovat osoittaneet, että tekoäly tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan yhä enemmän meriteollisuuden ja merenkäytön kehitykseen.

Apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii sitä, miten tiedonlouhintaa, koneoppimista ja tekoälyteknologioita voidaan soveltaa aluksissa niin, että järjestelmät ja ratkaisut ovat ihmiskeskeisiä ja turvallisia.

Musharraf aloitti kolmivuotiskautensa konetekniikan laitoksella keväällä 2021. Hän on valmistunut  tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi vuonna 2018 Newfoundlandin Memorial Universitystä, jossa hän työskenteli tutkijatohtorina ennen Aalto-yliopistoon siirtymistään.

Mikä on tutkimuksesi tavoite? Mitä haluat saavuttaa?

"Tutkin tekoälyn algoritmeja ja haluan osoittaa, kuinka tärkeää algoritmien tulkinta ja läpinäkyvyys ovat kehitettäessä autonomisia aluksia, joissa miehistö korvataan kokonaan tai osittain automaatiolla", Musharraf toteaa.

Mikä on haastavinta tekoälyn soveltamisessa autonomisissa aluksissa?

”Päätöksenteko itsenäisissä järjestelmissä on melko yksinkertaista, kun ajatellaan  yksittäisen, paikallisen aluksen toimintaa. Suurilla valtamerialuksilla, jotka kohtaavat ankaria olosuhteita, automatisoidulta päätöksentekoprosessilta vaaditaan paljon enemmän.”

"Erityisesti jääolosuhteissa järjestelmiltä vaaditaan turvallisuutta ja luotettavuutta optimaalisen suorituskyvyn lisäksi."

”Tekoälyn käyttö laivoissa vaatii vielä tutkimusta, sillä emme voi taata sellaisten asioiden turvallisuutta ja luotettavuutta, joita emme ymmärrä. Kun älykkäät alukset ovat läpinäkyviä ja tulkittavia, voimme luoda meritekniikkaan uuden ajattelumallin ja toimintatavan, jossa tekoäly ja ihminen voivat toimia rinnakkain ja tehdä yhteistyötä. ”

Millaisia ​​visioita sinulla on tulevaisuuden aluksista?

”Uskon, että tulevaisuuden aluksissa yhdistyvät alan parhaat puolet - ihmiset ja koneet. Ihmiskunta on menestyksekkäästi harjoittanut merenkulkua jo vuosisatojen ajan. Jos voimme yhdistää tämän tiedon koneiden laskentaominaisuuksiin, voimme saavuttaa kokonaan uudenlaisen älykkyyden tason ja uusia mahdollisuuksia meriliikenteeseen ja meriteollisuuden tuotteisiin."

Miksi kannattaa opiskella meritekniikkaa?

Opiskelemalla ja työskentelemällä meritekniikan alalla voit vaikuttaa suoraan alan toimintaan ja löytää uudenlaisia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Tämä on aina inspiroinut ja innoittanut minua. Pidän myös alan monitieteisyydestä. Maisteri- ja tohtorikoulutukseni aikana työskentelin ryhmässä, johon kuului asiantuntijoita laiva-arkkitehdeistä tietokoneinsinööreihin. Oli kiehtovaa nähdä, miten jokainen meistä auttoi omalla tavallaan varmistamaan alusten turvallisuutta. Uskon, että meritekniikka on jatkuvasti kasvava ala, ja jännittävistä haasteista ja mahdollisuuksista ei tule pulaa tulevina vuosina.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Nainen mustassa asussa nojaa vaaleaa seinää vasten
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.