Uutiset

Materiaalisimulaatioiden luotettavuus testissä

Tutkijat todistavat että tiheysfunktionaaliteorioiden koodien uusi sukupolvi toimii paremmin kuin edellinen. Tulos julkaistiin Science-lehdessä.

Yli 60 asiantuntijaa noin 30 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta testasivat, miten kvanttisimulaatioilla saatavat tulokset materiaaliominaisuuksista vaihtelevat tutkijoiden ja heidän käyttämänsä tietokoneohjelmistojen mukaan. Tuoreemmat koodit ja metodit pärjäsivät edeltäviä sukupolvia paremmin, ja niillä saadut tutkimustulokset vastasivat hyvin toisiaan. Torbjörn Björkman Åbo akademista edusti alan suomalaista tutkimusta. Björkman työskenteli aiemmin Laskennallisen nanotieteen huippyuksikössä, COMP:ssa Aalto-yliopistossa.

– Suuri asiantuntijoista koostuva yhteistyöryhmä vertasi käyttämiään ohjelmistoja keskenään, ja pääsimme tarkkuudessa tasolle, jota ei vastaavanlaisissa laskennoissa ole aiemmin nähty, kertoo Björkman.

Kokeiden toistettavuus on yksi tutkimuksen kulmakivistä. Tietokoneilla ajattaviin koodeihin perustuvassa tutkimuksessa tulokset voivat vaihdella sen mukaan, miten teoreettinen malli on toteutettu.

Tutkijatiimi todisti, että vaikka jotkut vanhat menetelmät olivat tuloksellisia, uudet koodit toimivat paljon paremmin. Uutta dataa lisätään jatkuvasti projektin sivuille. Nyt saatuja tuloksia voidaankin pitää laatutasona, joihin tulevia ohjelmistoja voidaan verrata. Tutkimukseen osallistuneet toivovat tämän johtavan yhä parempiin simulaatioissa käytettäviin koodeihin ja mentodeihin.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä koodien asiantuntijakäyttäjien sekä kehittäjien kanssa. Tarkasteltavana oli kaikkiaan 40 eri metodia.

– Nykypäivänä elektronirakennelaskenta on tärkeä osa materiaalitutkimusta. Se on keskeistä monien tulosten tulkinnassa ja tekee yhä tarkemmat ennusteet mahdolliseksi. Siksi onkin tärkeää, että eri menetelmät antavat mahdollisimman luotettavasti samat vastaukset.  Siksi uusien menetelmien luotettavuuden osoittaminen on tärkeä tulos, Björkman arvioi.

Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.

Lisätietoja:

Torbjörn Björkman
e-mail: [email protected]
Åbo Akademi, Physics/Department of Natural Sciences

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.