Uutiset

Maailman muotoilu uudelleen kuuluu jokaiselle

Helsinkiin rakennettava arkkitehtuuri- ja designmuseo kutsuu muuttamaan maailmaa suunnittelijan lailla, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen.
Uuden museon konsepti
Uuden museon pohjana ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden ainutlaatuiset kokoelmat, tutkimus ja osaaminen, mutta se ei ole vain ajattelun ja muistelun paikka, vaan myös tekemisen ja uuden luomisen. Kollaasi Vilma Timonen – BerryCreative

Kun teimme uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konseptia, pyysimme ihmisiä kertomaan unelmiensa museosta.

Unelmissa kuljettiin yhteisöpuutarhassa, seikkailtiin Kapteeni Nemon sukellusveneellä ja oltiin pienenä ihmisenä suurten kysymysten äärellä.

Erityisesti mieleen jäi kuitenkin tämä.

”Minulle uudesta museosta tulee mieleen kädet.”

Tuo mielikuva kiteyttää hienosti uuden museon perusajatuksen. Helsinkiin rakennetaan tulevaisuuden tekemisen museota, joka kutsuu katsomaan maailmaa suunnittelijan silmin: kaiken voi tehdä toisin, kaiken voi tehdä paremmin. Maailman muotoilu kuuluu jokaiselle ja siihen museokin haluaa yllyttää – kokemaan ja tekemään itse ja yhdessä.

Uuden museon pohjana ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden ainutlaatuiset kokoelmat, tutkimus ja osaaminen, mutta se ei ole vain ajattelun ja muistelun paikka, vaan myös tekemisen ja uuden luomisen.

Mitä se museossa sitten tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että näyttelyn vaatteesta voi tehdä oman ekologisen kopion kotiin vietäväksi. Tai että jos koululaisille halutaan opettaa ympäristösuunnittelua, he saavat museon hienot virtuaalityökalut käyttöönsä. Tai jos yhteiskunnassa ihmetellään, mitä empatialle tapahtuu digitaalisessa ajassa, museossa järjestetään työpaja, jossa ideoidaan, miten tietokonesovelluksia voi suunnitella myötätuntoa tukeviksi.

Maailman onnellisin maa on rakennettu hyvällä muotoilulla, arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla. Niitä yhdistää arkinen kauneus, materian viisas käyttö ja tiivis yhteys ihmiseen ja luontoon.

”Tarvitsemme uuden näkökulman ihmisen olemassaoloon, eikä se saa perustua aineelliseen omistamiseen”, Kaj Franck totesi 60-luvulla – ja puoli vuosisataa myöhemmin tuo ajatus on ajankohtaisempi kuin koskaan. Miten luodaan hyvä elämä väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen kaltaisten muutosvoiminen puristuksessa?

Uusi museo profiloi Helsinkiä ja Suomea kansainvälisinä uranuurtajina arkkitehtuurin ja muotoilun käyttämisessä hyvinvoinnin lisäämisessä ja ongelmien ratkaisemissa. Upea, kestävän kehityksen periaatteita noudattava rakennus on jo itsessään kannanotto siihen, mitä tulevaisuuden arkkitehtuuri ja muotoilu voivat synnyttää.

Omaleimainen museo, joka nousee paikallisista vahvuuksistamme, on myös houkutteleva vierailukohde, josta voimme olla ylpeitä. Se lisää Helsingin ja Suomen vetoa, tunnettuutta ja elinvoimaa – ja siten taloudellista hyvinvointia. Koukuttavuus syntyy nimenomaan siitä, että museo on oma itsensä. Se voi ottaa oppia parhaista, mutta ei mitoita itseään arkkitehtuuri- ja designmuseoille varattuihin muotteihin. Edelläkävijät eivät tee samaa kuin muut, eikä kävijää tarvitse päästää helpolla.

Tähänkin unelmaan on helppo yhtyä.

” Haluaisin, että uusi museo on kuin avantouinti – se haastaa, mutta kokemukseen jää koukkuun.”

Tuomas Auvinen, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani

Dekaani Tuomas Auvinen
Kuva: Lasse Lecklin

Tuomas Auvinen oli yksi "Tulevaisuuden tekemisen museo" -konseptin päätekijöistä yhdessä Outi Kuittisen ja Ulla Teräksen kanssa. Kaikkiaan konseptin tekemiseen osallistui yli 250 asiantuntijaa ja kansalaista Suomesta ja maailmalta. Konsepti tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin asettamaa valmisteluhanketta.

Museo sai kesäkuussa 60 miljoonan rahoituksen Suomen hallituksen lisätalousarviosta. Lopullinen päätös museon rakentamisesta tehdään Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisessä yhteistyössä.

Lue lisää hankkeesta osoitteessa uusimuseo.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.
Professori Monika Österberg.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Monika Österbergin tiimille Vaikuttavuussäätiön rahoitus biopohjaisten pakkausmateriaalien kehittämiseen

Kemian tekniikan korkeakoulun professori Monika Österbergin tiimin saamassa rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja vähentää näin muovin käyttöä pakkausteollisuudessa.