Uutiset

Maa- ja vesitekniikan tuelta 2 miljoonaa Aalto-yliopistolle

Lahjoituksella tehostetaan vesitekniikan tohtorinkoulutusta ja kehitetään uutta yhteistyön mallia.

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on lahjoittanut 2 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston Vesi ja kehitys -ryhmälle. Lahjoituksella tehostetaan tohtorinkoulutusta ja vesitalouden tutkimusta erityisesti veteen liittyvän kestävän kehityksen alalla, jolla on merkittävä asema Aalto-yliopiston tutkimuksessa.

Lahjoituksella kehitetään toimintamallia, jonka avulla tohtorinkoulutuksesta tulee entistä järjestelmällisempää, paremmin ohjattua, pitkäjänteisempää ja uusia innovaatioita tuottavaa. Lisäksi tavoitteena on luoda nykyistä laajemmat tohtoriohjelmat ja tarjota myös muille rahoittajille malli laajapohjaiseen yhteistyöhön Aalto-yliopiston kanssa.

Mallissa post doc -tutkijoista, tohtorikoulutettavista ja diplomityöntekijöistä muodostetaan soluja, joiden ohjausta, ryhmäytymistä ja rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena. Tutkijat ja opiskelijat työskentelevät saman tutkimusaiheen parissa, toimintaa tehostetaan yhdessä oppimisella ja päällekkäistä työtä vältetään selkeällä työnjaolla.

– Olen ilahtunut vesitekniikan tohtorinkoulutuksen saamasta tuesta, sanoo Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Gary Marquis. Uudenlaisesta yhteistyömallista voivat hyötyä myös muut rahoittajat, hän lisää.

Monitieteinen Vesi ja kehitys -ryhmä tutkii veden merkitystä kestävän kehityksen kulmakivenä sekä globaalisti että paikallisesti. Ryhmää johtaa professori, varadekaani Olli Varis. Keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa kaupungistuminen, turvallisuuskysymykset, köyhyys, ravinto- ja energiakysymykset, sekä ympäristö ja ilmastomuutos. Tutkimusryhmä on erityisen tunnettu globaaleista analyyseistä ja Aasian kehittyvien talouksien tutkimuksesta sekä siitä, kuinka nämä voidaan ottaa huomioon suomalaisessa päätöksenteossa.

– Professori Variksen johtama ryhmä on erinomainen esimerkki siitä, miten ennakkoluulottomalla ja ratkaisuhakuisella tutkimuksella voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisiin ongelmiin, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Tieto kestävän kehityksen tilasta eri puolilla maailmaa on tärkeää, sillä tutkimuksen kautta voimme vaikuttaa sekä maailman että Suomen hyvinvointiin, hän jatkaa.

Insinööritieteiden korkeakouluun sijoittuva Vesi ja kehitys -tutkimusryhmä toimii rakennetun ympäristön laitoksella, vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusalueella.

Lisätietoja:

Water & Development Research Group (wdrg.fi)

Professori, varadekaani
Olli Varis
Insinööritieteiden korkeakoulu
[email protected]

 

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on yhdentoista Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosaston maanviljelysinsinöörien opintosuunnalta valmistuneen diplomi-insinöörin vuonna 1949 perustama yhdistys, joka toimii vesitekniikan, siihen liittyvän ympäristötekniikan sekä maaperän suojelun tukijana. Yhdistys on viime vuosina jakanut vuosittain runsaat 200 apurahaa alan opiskelijoille ja tutkijoille. www.mvtt.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.