Liikennemerkkiä voi olla vaikea havainnoida uudentyyppisillä ajovaloilla

Lauri Ahtiainen tutki Aalto-yliopistolle tekemässään diplomityössä ajovalojen kehityksen ja Kaisa Reunanen liikennemerkkien ikääntymisen ja sijoittamisen vaikutusta merkkien havaittavuuteen.

Kumpikin diplomityö päätyi samansuuntaiseen tulokseen: auton valoja koskeviin määräyksiin tulisi lisätä miniarvo hajavalolle, jotta merkkeihin osuisi riittävästi valoa.

Hajavalo valaisee merkkejä

Ksenon- ja led-valot voivat korkean valovirran takia häikäistä vastaantulevia autoilijoita. Siksi lähivalojen muodostama valokuvio on pitänyt rajata pystysuunnassa tarkkaan.

Tarkan rajauksen seurauksena varsinaisen valokuvion ulkopuolelle säteilee hajavaloa vain vähän.  Tämä voi hankaloittaa liikennemerkkien näkemistä, sillä merkit sijoitetaan yleensä huomattavasti valokuvion valaiseman alueen ulkopuolelle.

”Halogeeniajovaloista säteilee usein uusia tekniikoita enemmän hajavaloa, mikä auttaa merkkien havaitsemista. Hajavalon lisäksi liikennemerkkeihin kohdistuu valoa, joka heijastuu ajoradan pinnasta”, Lauri Ahtiainen toteaa.

Ikä heikensi havaitsemista

Ahtiainen ja Reunanen tutkivat liikennemerkkien havaittavuutta neljän auton avulla: kaksi autoista varustettiin led-valoilla, yksi ksenonvaloilla ja yksi perinteisillä halogeenivaloilla.

Havaintoja teki kuusi testikuljettajaa, joista osa oli nuoria, osa yli 50-vuotiaita. Tutkijat myös mittasivat liikennemerkkien paluuheijastavuutta.

Liikennemerkit sijoitettiin ryhmiin eri korkeuksille. Ne olivat kaikki Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisella alueella.

”Nuoret havaitsivat kaikki liikennemerkit erinomaisesti kaikilla ajovaloilla. Vanhemmilta henkilöiltä jäi osa ylimmistä merkeistä näkemättä, kun käytössä olivat led- tai ksenonvaloilla varustetut autot”, Ahtiainen sanoo.

Liikennemerkit havaittiin paremmin halogeenivaloilla, koska ne tuottavat verrattain paljon hajavaloa. Sen ansioista tien pinnan kirkkauden ja merkkien sijoitusalueen välinen kontrasti jää pienemmäksi kuin käytettäessä led- ja ksenonvaloja.

Liikennemerkkien havaitsemisen vaikeus heikentää Ahtiaisen mukaan liikenneturvallisuutta.

Nykyisen ajovalokuvion pohjana on Euroopan talouskomission ehdotus. Ahtiainen esittää että, ehdotukseen lisättäisiin hajavalolle vähimmäisarvo.

”Teknisesti hajavalon lisääminen led- ja ksenonajovaloihin olisi helppoa”, Ahtiainen sanoo.

Heijastavuus pienenee ajan myötä

Kaisa Reunanen kartoitti noin 260 teiden varsilla olevaa liikennemerkkiä Uudellamaalla. Kartoituksessa merkkien kunto arvioitiin silmämääräisesti ja mitattiin merkkien paluuheijastavuus.

Tutkimuksessa merkkejä arvioitiin Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Siinä merkit on jaettu viiteen kuntoluokkaan (1-5), jossa kuntoluokka 5 vastaa uutta tai uudenveroista liikennemerkkiä.

Valtaosa kartoitetuista merkeistä kuului luokkaan 3. Näissä merkeissä oli pieniä vaurioita, mutta vaurioilla ei ole merkin havaitsemisen kannalta merkitystä. Kymmenesosa merkeistä oli huonokuntoisia eli kuului luokkaan 2.

”Yleisesti ottaen mitä vanhempi merkki, sitä huonommin se heijastaa. Paluuheijastavuus ei kuitenkaan pienene ajan kuluessa lineaarisesti. Eli saman ikäisten tai saman kuntoarvon saaneiden merkkien paluuheijastavuusarvot vaihtelevat suuresti”, Reunanen toteaa.

Päiväsaikaan silmämääräisesti tehty arvio ei Reunasen mukaan riitä takamaan, että merkki näkyy hyvin pimeässä. Käytännössä paluuheijastavuus ei edes kuulu kriteereihin, joilla merkkien kunnostamistarvetta arvioidaan.

”Merkkien näkyvyys voidaan parhaiten varmistaa pitämällä ne hyvässä kunnossa. Merkkien paluuheijastavuus tulisi tarvittaessa mitata, ainakin jos merkki saa kuntoluokituksen 3”, Reunanen sanoo.

Mittaaminen on nykymenetelmillä työlästä, mutta Reunasen mukaan ratkaisuna voisi olla mittauksen automatisointi tai pimeään aikaan tehtävät silmämääräiset kuntoarviot.

Kenttäkokeeseen osallistuneet henkilöt tekivät vanhojen merkkien havaitsemisessa huomattavasti enemmän virheitä – merkit havaittiin huonosti tai ne jäivät kokonaan havaitsematta – kuin uusien merkkien havaitsemisessa.

”Myös iällä oli selvä vaikutus havaitsemiseen. Nuoret näkivät kaikki merkit hyvin, 50- ja 60-vuotiaat huonommin.”

Halogeeniajovaloilla merkit havaittiin hieman paremmin kuin led- ja ksenonajovaloilla. Reunanenkin päätyy suosittelemaan, että autojen valojen määräyksiin lisättäisiin minimiarvo hajavalolle.

Reunanen lisäisi myös merkkejä koskevaan ohjeistukseen ylärajan paluuheijastavuudelle, jotta uudet merkit eivät häikäisisi liikaa. Häikäisyn välttämiseksi Suomessa ei käytetä korkeimpaan paluuheijastavuusluokkaan kuuluvia merkkejä kuin ainoastaan tien yläpuolisissa merkeissä.

Nykyohjeistuksen mukaan merkit sijoitetaan korkealle, jotta voidaan minimoida aurauslumen osuminen ja kerääntyminen merkkeihin.. Kenttäkokeen perusteella merkkien sijainti on hyvä.

Kaisa Reunasen oppiaineena Aalto-yliopistolla oli liikenne- ja tietekniikka, Lauri Ahtiaisen ajoneuvotekniikka.

Lisätietoja:

Kaisa Reunanen: ek.reunanen(at)gmail.com

Lauri Ahtiainen: lauri.ahtiainen(at)me.com