Lauri Niinistö in Memoriam

Lauri Niinistö oli syntynyt Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1941. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1961 Apollon yhteiskoulussa ja aloitti sen jälkeen kemian opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi 1968, lisensiaatiksi 1971 ja tekniikan tohtoriksi 1973. Tohtoriksi väiteltyään Niinistö hoiti TKK:n Epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratoriossa ensin apulaisprofessorin ja professorin viransijaisuuksia, kunnes hänet nimitettiin 36-vuotiaana professori Olavi Erämetsän seuraajaksi epäorgaanisen kemian professoriksi vuonna 1977. Eläkkeelle Niinistö jäi tästä virasta vuonna 2007.

Niinistö tutki väitöskirjassaan harvinaisten maametallien sulfaattien kemiaa. Tärkeitä tutkimuksen työkaluja oli jo tuolloin röntgenkristallografia ja termoanalyysi. Seuraavalla vuosikymmenellä tutkimuskenttä laajeni edelleen, kun hänen laboratoriossaan aloitettiin vuonna 1981 ALD (atomikerroskasvatus) ohutkalvojen tutkimus ja vuosikymmenen lopulla myös korkean lämpötilan suprajohteiden tutkimus. ALD-prosessien tutkiminen oli uraauurtavaa ja loi pohjaa ALD-menetelmän nykyiseen asemaan eräänä mikroelektroniikan avainteknologiana. 

Niinistön vahva vaikutus näkyi myös tutkimusympäristön kehittämisessä ja tutkijakoulutuksessa. Vuosikymmenien ajan useimmat Suomen yliopistoihin nimitetyt epäorgaanisen kemian professorit olivat lähtöisin hänen laboratoriostaan. Niinistön julkaisutoiminta oli aktiivista ja laadukasta; pitkästä julkaisuluettelosta löytyy yli 400 kansainvälistä julkaisua.

Lauri Niinistön ura oli voimakkaasti kansainvälinen alusta asti, Hän oli jo lukioaikana vaihto-oppilaana USA:ssa, teki merkittävän osan väitöskirjatyöstään Tukholman yliopistossa, sekä vietti pitempiä tutkimusvapaita Pariisissa (CNRS 1976), Wienin teknillisessä korkeakoulussa (1981-82) ja Floridan yliopistossa (1985-86), ja myöhemmin vielä Wienissä, Budapestin teknillisessä yliopistossa ja Max-Planck instituutissa Hallessa.

Hän toimi myös erittäin aktiivisesti monissa kemian alan järjestöissä, Suomalaisten Kemistien seurassa ja Suomen Kemian Seurassa. Useista kansainvälisistä tehtävistä merkittävin oli FECS:n (Federation of European Chemical Sciences) erilaiset johtotehtävät 1980 ja -90 luvuilla, erityisesti toiminta järjestön puheenjohtajistossa vuosina 1994-99. 

Niinistön kansainvälisyys ja kielitaidon monipuolisuus näkyi voimakkaasti myös moninaisissa yhteyksissä naapurimaihimme. Pohjoismaisessa yhteistyössä tärkeällä sijalla oli yhteinen kemian lehti, Acta Chemica Scandinavica, jonka hallituksessa ja lehden päätoimittajana hän toimi koko 1990-luvun. Niinistö kantoi huolta myös Suomen sukulaiskansojen, erityisesti Viron ja Unkarin, tutkijoista, ja toimitti heille kemian kirjallisuutta, joka tuolloin oli heille muutoin vaikeammin saatavilla. Tunnustuksena merkittävistä tieteellisistä ansioistaan Niinistö vihittiin Tallinnan ja Budapestin teknillisten yliopistojen kunniatohtoriksi. Kansainvälinen yhteistyö toimi myös Otaniemen suuntaan, minne Niinistö kutsui lukuisia ulkomaisia vierailijoita jo 1970-luvulta lähtien, jolloin tutkijavierailut eivät vielä olleet tavallisia. Toinen tutkijoiden kansainvälistämistapa aikana, jolloin resurssit nuorten tutkijoiden konferenssimatkoihin olivat niukat, oli kansainvälisten konferenssien järjestäminen Suomessa.

Lauri Niinistö oli laaja-alainen osaaja ja harkitseva luonteeltaan, ja häntä pyydettiinkin moninaisiin luottamustehtäviin niin oman yliopiston hallinnossa kuin useissa säätiöissä. Esimerkiksi Alfred Kordelinin Säätiön hallituksen puheenjohtajana Niinistö toimi vuosina 1999-2004. Suomalaisen Tiedeakatemian ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäseneksi hänet kutsuttiin 1982. Hän oli myös Viron, Itävallan ja Romanian kemian seurojen kunniajäsen. Hän vastaanotti myös lukuisia koti- ja ulkomaisia palkintoja ja muita huomionosoituksia.

Niinistö oli laajasti sivistynyt ja kiinnostunut hyvin monista asioista. Suuri mielenkiinnon kohde oli historia, erityisesti kemian historia. Hän keräsi historiallisia kemian kirjoja, ja kokoelmasta kasvoi ainutlaatuinen Suomen mitassa.

Sivistys ja koulutus olivat myös Niinistön perheelle, Leena-vaimolle sekä heidän kolmelle lapselleen, Sinille, Jussille ja Jaakolle tärkeitä arvoja; esimerkkinä akateemisten arvojen arvostuksesta, kaikki perheenjäsenet jatkoivat opintojaan tohtorin tutkintoon asti. Vapaa-aikoina Joutsan kesäpaikka oli perheelle erityisen tärkeä kokoontumispaikka ja myös paikka tavata ystäviä ja ammatillisiakin vieraita. Samoin hiihtomatkat Lappiin olivat osa jokaista talvea.

Muistamme Lauri Niinistöä asiantuntevana opettajana ja miellyttävänä kollegana. Olemme kiitollisia siitä näkemyksestä ja tarmokkuudesta, joilla hän tuki ja edisti koko kemian alan tutkimusyhteisöämme usean vuosikymmenen ajan.   

Markku Leskelä ja Maarit Karppinen

Kirjoittajat ovat Lauri Niinistön entisiä oppilaita ja kollegoita. Leskelä on epäorgaanisen kemian emeritus professori Helsingin yliopistossa ja Karppinen epäorgaanisen materiaalikemian Aalto-professori Aalto-yliopistossa.