Uutiset

Lappset-stipendin sai maisema-arkkitehti Johanna Tuokko

Diplomityö käsittelee virtuaalisen maisemamallinnuksen hyödyntämistä aluesuunnitteluun osallistamisessa.
Virtuaalimalli maisema-arkkitehti Johanna Tuokon tutkimuksesta, kohteena Uunisaari
Uunisaaren virtuaalimalli oli yksi Tuokon päätutkimuskohteista.

Kaupunkisuunnittelussa on tärkeää, että alueen sidosryhmät osallistuvat suunnitteluun. Näin suunnittelukohteesta saadaan arvokasta tietoa, mikä osaltaan tekee suunnitteluratkaisuista käyttäjälähtöisempiä. Suunnitelmapiirustukset, kartat, kaavapiirustukset, havainnekuvat ja fyysiset pienoismallit eivät kuitenkaan ole helposti ymmärrettäviä ja luettavia kaikille osallisille.

Diplomityössään Osallistaminen virtuaalisessa maisemassa maisema-arkkitehti Johanna Tuokko selvittää, kuinka virtuaalimallinnusta voidaan hyödyntää aluesuunnittelun osallistamisessa ja kuinka sillä voidaan parantaa tilallista hahmotettavuutta.

Lappset-toimikunnan mukaan diplomityö työn aihe on ajankohtainen. ”Tekijä on ottanut haltuunsa monitahoisen aihepiirin ja hyödyntänyt monipuolisesti kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja tapaustutkimusmenetelmää. Työ on arvokas keskustelunavaus virtuaalisen maiseman osalta”, valintaa perustellaan.

Virtuaalimallinnus näyttää suunniteltavan kohteen eri vuodenaikoina ja sääolosuhteissa.
Tutkimus selvitti kuinka virtuaalimallinnuksella voidaan parantaa tilallista hahmotettavuutta ja ottaa huomioon muun muassa vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaikutus.
Maisema-arkkitehti Johanna Tuokko sai Lappset-stipendin diplomityöstään.

Tuokon löydösten perusteella virtuaalimallinnuksella on myönteinen vaikutus osallistamiseen, mutta tarkempaa tutkimusta tarvitaan yhä siitä, mitä dynaamisia ominaisuuksia ja millaisia elementtejä virtuaalisten maisemamallien tulisi sisältää, jotta ne parantaisivat tilallista hahmotettavuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuden kokemusta.

Työssään Tuokko esittää kyselytutkimusmenetelmiä, joissa virtuaalimallin dynaamiset ominaisuudet olisi jaettu erillisiksi tutkittaviksi tekijöiksi. Tätä kautta päästäisiin tutkimaan tarkemmin, mitkä virtuaalisen maisemamallin ominaisuudet mahdollisesti edesauttaisivat suunnitelmien hahmotettavuutta ja mitkä puolestaan eivät.

Lappset-stipendi on palkinto parhaasta maisema-arkkitehtuurin diplomityöstä. Se myönnetään vuosittain Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman ansiokkaan diplomityön tekijälle. Palkinnon suuruus on 2 000 euroa ja sen lahjoittaa Lappset Group Oy.

Työn valvojana toimi professori Anssi Joutsiniemi ja ohjaajina Juanjo Galan, Lauri Lemmenlehti ja Henna Fabritius.

Lisätietoja:

Maisema-arkkitehti Johanna Tuokko, [email protected]

Professori Anssi Joutsiniemi, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

construction industry
Palkitut Julkaistu:

Oskari Vilamo -rahaston palkinnot 2020

Vuonna 2020 palkittiin neljä rakennusalan väitöskirjaa ja seitsemän diplomityötä.
Näytös21-voittaja Jenny Hytösen mallisto yhdistää kristalleilla kirjailtuja, läpinäkyviä verkkokankaita ja vahvasti niititettyä nahkaa.
Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Näytös21 lunasti paikkansa komeasti myös verkossa

Pääpalkinnon sai Jenny Hytönen, myös Sofia Ilmonen ja Juha Vehmaanperä palkittiin.
Joonas Govenius and Fabricio Oliveira
Palkitut Julkaistu:

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Tänä vuonna 10 000 euron palkinnot menivät VTT:n tutkijalle ja Aalto-yliopiston professorille. Vuoden nuori tutkija on Aallosta väitellyt tekniikan tohtori Joonas Govenius ja vuoden opettaja matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.