LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta
Lähiöpriden tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Hankkeessa tutkitaan lähiöihin liitettyjä mielikuvia sekä lähiöiden arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria identiteettien rakennusaineena.
Hankkeessa pyritään tuottamaan tietoa lähiöympäristöihin liittyvistä mielikuvista ja identiteeteistä tutkimalla niiden muotoutumista, tunnistamalla tämänhetkisiä lähiödiskursseja, kartoittamalla erilaisia asuinalueidentiteettejä, niiden ajallisia muutoksia, ylisukupolvisia siirtymiä ja katkoksia sekä tutkimalla lähiöympäristöjen viheralueiden ja ulkotilojen merkitystä alueen asukkaille Espoon Matinkylän tapaustutkimuksessa.
Lähiöt ovat Suomen kaupungistumisen historian suurin yksittäinen murrostekijä, ja ne ovat nyt monet ehtineet puolen vuosisadan ikään. Alkuaan lähiö oli merkityksiltään positiivinen sana ja käsite. Siitä pyrittiin eroon 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin se alkoi saada negatiivisia merkityksiä.
”Esimerkiksi Matinkylää markkinoitiin 1970-luvun alussa ”kaupunkina”, ei lähiönä, ja yhtä lailla nykyään sanasta pyristellään eroon, kun rakennetaan uusia alueita. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kruunuvuorenrantaa koskevassa julkisessa keskustelussa. Toisaalta vanhoissa lähiöissä nostaa päätään uudenlainen asuinalueylpeys, siitä tulee hankkeemme nimi Lähiöpride”, toteaa hanketta vetävä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen.
Paikallisyhteisö mukana Matinkylän tapaustutkimuksessa
Espoon Matinkylän tapaustutkimuksessa osallistetaan paikallisyhteisöjä ja tarkastellaan mm. tilojen ja lähiympäristön merkitystä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukena. Lisäksi tutkitaan maisema-arkkitehtuurin ja kaupunkivihreän kulttuurisia ja kaupunkiekologisia resursseja ja luodaan keinoja näiden resurssien osallistavaan yhteiskehittämiseen ja vaalimiseen kaupunkisuunnittelussa, mm. soveltamalla alueellisen viherkertoimen menetelmää.
Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus toteutuvat tutkimusartikkeleina, yleistajuisena keskustelualoitteena sekä suunnitteluun ja paikallisyhteisöille suunnattuina työpajoina.
Hanke osa lähiöohjelmaa
Alkuvuonna 2021 käynnistynyt kaksivuotinen hanke toteutetaan kahden yliopiston konsortiohankkeena. Hankkeen työryhmään kuuluvat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta apulaisprofessori Panu Savolainen, tutkijatohtori Laura Berger, tutkijatohtori Ira Verma, professori Ranja Hautamäki sekä Turun kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta. Hankkeessa työskentelee lisäksi useita projektityöntekijöitä, ja vuoden 2021 lopussa aloittaa yksi tutkijatohtori lisää.
Hanke kuuluu ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan 2020–2022.
Instagram & Twitter: @lahiopride #lähiöpride
Lähiöohjelman hankkeita voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lähiöohjelma.
Lisätietoja:
Panu Savolainen
Apulaisprofessori, FT, arkkitehti SAFA
[email protected]
p. 050 475 6727
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus
Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa
Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän
Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.