Kyberturvallisuuden popularisointi edistää asian ymmärtämistä

Limnéll luennoi kyberturvallisuutta koskevan yleisöluentosarjan ensimmäisellä luennolla, jossa käsiteltiin kyberturvallisuutta käsitteenä, uhkana ja mahdollisuutena.

Limnéll joutuu vastamaan päivittäin kysymykseen mikä on pahin kyberuhka.

- Vastaus nyt joulukuussa 2014 on, että ymmärtämättömyys ja välinpitämättömyys. Tämä vastaus pätee ihan joka paikassa aikaan ja paikkaan katsomatta, hänl vastaa.

Kyberturvallisuuden ymmärtäminen on haastavaa

Turvallisuuden tunne on jokaisen henkilökohtainen, subjektiivinen asia. Se sisältää käytännössä kolme osa-aluetta: tunne, todellisuus ja sietokyky.  Jos turvallisuutta halutaan parantaa, sitä tulee parantaa kaikilla kolmella osa-alueella. Turvallisuuden tunne ja todellisuus eivät välttämättä ole yksi ja sama asia.

Nykyään eletään informaatiovaikuttamisen keskellä, jossa halutaan vaikuttaa meidän ajatteluumme siitä, miten mistäkin asiasta pitäisi ajatella. Digitaalinen toimintaympäristö antaa uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinkin tehokkaasti ajatteluumme ja mielikuviimme.

Limnéll uskoo, että kyberturvallisuuden popularisointi edistää asian ymmärrystä. Esimerkiksi nuoret tietävät, miten pitäisi toimia internetissä, mutta eivät vain välitä toimia oikein.

- Ei ole toista niin tärkeää turvallisuuden asiaa, joka on samalla niin heikosti ymmärretty kuin kyberturvallisuus, sen ymmärtäminen on haastavaa kaikille, hän painottaa.

Käsitteellä kyber ei ole selkeää sisältöä Suomessa ja eri toimijoilla on sanalle varsin erilaisia merkityssisältöjä. Tämä seikka nousi esiin, kun Limnéll kävi tutkimuksessaan läpi kaikki valtionhallinnon 2000-luvun alun turvallisuusasiakirjat ja julkaisi tulokset Kyber rantautui Suomeen -julkaisussa.

- Kyberturvallisuus on yhtä kuin digitaalisen maailman turvallisuus ja se tulee ymmärtää moniulotteisena ja erityisesti strategisena ilmiönä, hän sanoo. 

Kyberturvallisuus on sekä uhka että mahdollisuus

Kyberturvallisuutta lähestytään tällä hetkellä teknologisena ja teknisenä, vaikka se pitäisi ensisijaisesti nähdä strategisena asiana.

- Meillä on Suomessa merkittäviä strategisen tason kysymyksiä, joihin kyberturvallisuuden kehittämissä tulisi vastata. Yksi merkittävä kokonaisuus on lainsäädännön uudistaminen, toinen kyberturvallisuuden johtamisrakenteen selkeyttäminen ja kolmantena oikeanlaisen osaamisen tuottaminen, jotta kykenemme menestymään kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi on mietittävä maanpuolustuksen kyberpuolustuskykyjä, ja sitä miten Suomessa jo oleva tämän alan huippuosaaminen saadaan paremmin maanpuolustuksen kehittämisen käyttöön, Limnéll painottaa.

Digitaalinen maailma antaa myös mahdollisuuksia suomalaiselle yhteiskunnalle esimerkiksi rauhanvälitykseen tai maanpuolustukseen. Suomella on myös hyvä luottamuspääoma, jota tulisi ehdottomasti hyödyntää.

-Kyberturvallisuus yhtä lailla mahdollisuuksien hyödyntämistä kuin uhkiin vastaamista, hän toteaa.

Kyberturvallisuuskulttuuri on myös koulutuksellinen asia. Limnéll sanoo olevansa äärimmäisen iloinen, sillä vuoden 2016 alusta peruskoulussa aletaan opettaa kyberturvallisuuteen liittyviä taitoja lapsille.

- Kybermaailma on ihmisen luoma, siksi asiat on mahdollista laittaa kuntoon ihmisen toimesta, Limnéll päättää.

Luennolla puhui myös johtava tietoturva-asiantuntija Tomi Tuominen nSense yrityksestä. Hänen aiheensa oli Miltä kybertoimintaympäristö näyttää asiantuntijan silmin?

Aalto-yliopisto järjestää Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? -luentosarjan, joka on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Luentosarjassa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista kuudella luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää. Seuraava luento on aiheesta Kyberturvallisuus suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudessa tiistaina 13.1.2015 klo 17 – 19.