Uutiset

Kuvanveistäjä teki kuparista mikrobit torjuvan, taskuun sopivan kosketussuojaimen

Suojainta voi käyttää esimerkiksi vessanpöntön kansiin, vääntölukkoihin ja ovenkahvoihin tarttumisessa. Käytön jälkeen se sujahtaa suojakoteloonsa, jossa kupari tappaa pinnalle mahdollisesti tarttuneet taudinaiheuttajat.

Maaliskuussa Aalto Design Factoryn laboratorioteknikkona työskentelevä kuvanveistäjä Erwin Laiho törmäsi verkossa kekseliääseen tee-se-itse -työkaluun, jonka ideana oli välttää pintojen koskemista paljain käsin julkisissa tiloissa.

”Wuhan Hook -niminen esine teki vaikutuksen, mutta ajattelin heti, miten sitä voisi parantaa tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla”, Laiho kertoo.

Laiho haki kosketussuojaimelleen toimivaa muotoa muun muassa yläraajaproteeseista, erilaisista työkaluista ja koruista. Materiaaliksi hän valitsi kuparin, joka tunnetaan antibakteerisista ominaisuuksistaan.

Olennainen osa suojainta on kotelo, johon suojain sujautetaan käytön jälkeen. Kliinisissä kokeissa on huomattu, että virusten ja mikrobien tuhoutuminen kuparipinnalla kestää minuuteista muutamaan tuntiin. Kotelon tarkoitus on eristää mikrobit tuhoutumisen vaatimaksi ajaksi ja estää näin niiden leviäminen muihin pintoihin.

Erwin Laiho
Laiho haki kosketussuojaimelleen toimivaa muotoa muun muassa yläraajaproteeseista, erilaisista työkaluista ja koruista. Kuva: George Atanassov

Luonnostaan antibakteerinen

Suojain valmistui kahdessa kuukaudessa, ja Laiho antoi sille nimeksi Space Key, avainta muistuttavan käyttötavan sekä ulkonäön mukaan. Nopeassa suunnittelussa, kymmenien prototyyppien tekemisessä ja testaamisessa auttoivat Design Factoryn monipuolinen laitteisto sekä innokkaan yhteisön tuki. Lopullinen muoto määräytyi kokeilemalla ja muokkaamalla työkalua erikokoisiin kahvoihin, hanoihin sekä WC:n vääntölukkoihin, nuppeihin ja kansiin sopivaksi.

Työtä ohjasi konesuunnittelun ja tuotekehityksen professori Kalevi Ekman.

”Prototyyppejä pitää tehdä paljon ja nopeasti. Näin vältetään käytettävyyden sudenkuopat ja myöhempi tarve tehdä valmistusprosessiin parannuksia, jotka voivat vesittää koko tuotteen idean”, Ekman sanoo.

Kuparin käytön mahdollisuuksiin ja rajoituksiin Laiho sai vinkkejä kemian tekniikan vanhemmalta yliopistonlehtorilta Jari Aromaalta. Kupari torjuu mikrobeja luonnostaan ilman, että sitä tarvitsee prosessoida tai ladata. Pinnalle käytössä muodostuva patinakaan ei vie kuparin tehoa.

Kupariseoksia opittiin käyttämään pieneliöiden torjunnassa jo 1700-luvulla, kun purjelaivojen pohjat keksittiin kuparoida kasvustojen estämiseksi.

”Nykyään Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviranomaisen EPA:n hyväksymiä kupariseoksia on jo yli 400. Kupari sopii hyvin kosketussuojaimen materiaaliksi, koska sitä on helppo työstää ja sen saatavuus on hyvä”, Aromaa sanoo.

Mikrobiologian professori Katrina Nordström kokeili kosketussuojaimen toimivuutta arkisissa tilanteissa.

”Space Key on mainio ratkaisu mikrobien vähentämiseen. Kuparin etu on myös se, ettei se näytä aiheuttavan bakteereissa vastustuskyvyn kehittymistä. Se, miten nopeasti kupari tuhoaa virukset ja kuinka virusmäärä vaikuttaa nopeuteen, vaatii vielä lisätutkimuksia”, Nordström sanoo.

Kosketussuojaimesta voi olla hyötyä erityisesti sairaaloiden kaltaisissa tiloissa sekä infektioherkille ihmisille ja paljon matkustaville.

Lopputuloksen piirustukset on jaettu avoimesti CERN Open Hardware -lisenssillä, joka sallii kenen tahansa valmistaa ja muokata mallia vapaasti, kunhan tehty työ julkaistaan vastaavalla lisenssillä.

Space Keyn on kaupallistanut Aallon spinoff-yritys Studio i Ore.

Lisätietoja:

Erwin Laiho
puh. 050 432 7700
[email protected]

space key touch guard
Suojainta voi käyttää esimerkiksi vääntölukkoihin tarttumisessa. Kuva: Erwin Laiho
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lähikuva patterista, jossa teksti: Battery must be Recycled or Disposed of properly.
Mediatiedotteet Julkaistu:

BATCircle2.0:n menestys vahvistaa Suomen asemaa litiumioniakkujen toimitusketjun huipulla

Aalto-yliopiston johtaman tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena syntyi vaikuttavia tutkimustuloksia.
Tekstiiliperhonen, jonka siipiin on punottu valoon reagoivia säikeitä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä

Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Vasemmalta Taras Redchuk, Chris Hayes, Aakeel Wagay, Ada Pajari, Dan Noel, Eveliny Nery ja Jarno Mäkelä. Kaikki kuvat: Mikko Raskinen.
Nimitykset Julkaistu:

Aaltoon saapui täydessä vauhdissa kokonainen ryhmä tutkimaan ääriolosuhteissa viihtyviä bakteereja

Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.
Aalto Industrial Internet Campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa

Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.