Uutiset

Kolmiulotteinen kuvataide vaatii liikettä ja välittömyyttä

Riikka Mäkikoskela tarkastelee tuoreessa väitöstutkimuksessaan kolmiulotteisen taideteoksen syntyä.

Kolmiulotteinen taideteos on sekä materiaalinen että tilallinen, sillä sen kokonaisuutta ja merkityksiä ei voida hahmottaa yhdestä katselupisteestä. Myös kolmiulotteista teosta tehdessä on olennaista, että sen ympäri tai sen sisällä pääsee liikkumaan, sanoo Riikka Mäkikoskela, joka analysoi taiteen alan väitöstyössään Ympäri, sisällä. Kolmiulotteinen työskenteleminen kuvataiteessa kolmiulotteisen taideteoksen syntyprosessia.

Väitöstutkimus jäsentää ja käsitteellistää sitä käytäntöä, jossa kolmiulotteinen kuvataideteos syntyy. Tutkimuksen taiteellisen aineiston Mäkikoskela on esittänyt kahdessa näyttelyssä sekä yhdessä tutkimusesityksessä. Väitöskirja kokoaa yhteen tutkimuksen käytännön ja teorian.

– Aineistoni koostuu kymmenen taideteoksen tekemisestä. Osaa teoksista voidaan nimittää tilataideteoksiksi ja osaa veistoksiksi. Jokaisen teoksen syntymisestä olen kirjoittanut kuvallisen kertomuksen. Tutkimusaineistoani ovat myös toisten kuvanveistäjien kirjoitukset ja kuvataideteokset. Heistä pääosaan nousevat Robert Morris, Tony Cragg, Louise Bourgeois ja Leena Valkeapää, kertoo Mäkikoskela.

Vastavuoroisuutta ja vastusta

Mäkikoskelaa kiinnosti tutkimuksessa erityisesti se, kuinka taiteilija tunnistaa ilmiöitä aistisissa ja kehollisissa kokemuksissa ja miten ajatteleminen kietoutuu yhteen kaiken kanssa. Omia teoksia työstäessään hän pyrki tarkastelemaan taiteellisen työskentelynsä tapahtumasarjoja aistisesti. Tämän rinnalle hän nosti sosiaalisen, kulttuurisen ja historiallisen käytäntönsä toimintatapoja ja perinteitä.

Kolmiulotteinen kuvataiteellinen ajatteleminen on hyvin välitöntä toimintaa. Siihen liittyy liike ja liikkuminen, joten kolmiulotteinen taideteos syntyy tapahtumien sarjassa. Mäkikoskelan mukaan tapahtumasarjaa kuvaavat erityisesti aistinen valppaus, materiaalinen vastus, vastavuoroiseen ajattelemiseen avautuminen sekä passiivinen eteneminen ja kaiken syklisyys.

Väitöstilaisuus

Riikka Mäkikoskelan väitöskirja Ympäri, sisällä. Kolmiulotteinen työskenteleminen kuvataiteessa tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 11.12.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii dosentti Jyrki Siukonen.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta shop.aalto.fi, tiedustelut [email protected] tai puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Riikka Mäkikoskela
puh. 045 1313562
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.