Uutiset

Kodin energiankäyttö avaa perheiden sosiaalisia suhteita

Asuntojen uusien energiateknologioiden myötä kotia voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa väittelevä Karthikeya Acharya tarkastelee työssään kotitalouksien energiankulutusta informaationa.

– Asumisen energiatehokkuus, kotiautomaatio, asioiden internet ja koneoppiminen alkavat vaikuttaa kodin sosiaalisten suhteiden muotoutumiseen, hän kertoo.

Tarkasteltuun kotitalouteen viitataan termillä elektromi (engl. Electrome). Acharya esittää uudenlaisen suunnittelumallin, jonka toteutus kentällä koostuu kolmesta osasta: kyselystä, prototyypin tai ideoiden testauskonseptin luomisesta ja eräänlaisesta yksilön aktivismista. Työn kenttätutkimus tehtiin intialaisten ylä- ja keskiluokan perheiden asunnoissa.

Asukkaita haastateltiin ja heidän kanssaan tehtiin suunnitteluharjoituksia. Ilmeni, että kun asukkaat antavat merkityksiä kodinkoneilleen ja laitteilleen niiden käytön muodostamana kokonaisuutena, koneet ja laitteet ilmentävät useita erilaisia sosiaalisia suhteita.

Tietoasuminen on tätä päivää

Kun energiankäyttöön liittyvä informaatio yhdistetään kodin laitteista johdettuihin sosiaalisiin suhteisiin, nousee esiin tietoasumisen (dwelling with data) käsite.

– Ulkopuolelta tulevat yleiset mittarit ja toimenpiteet ovat lähempänä asumistamme kuin koskaan ennen. Työni osoittaa, kuinka näillä mittareilla on vaikutuksensa yksilöiden sosiaalisiin suhteisiin perheen sisällä.

Energiankulutusmittaukset avaava suunnittelumalli tuo myös esiin, kuinka muutoin piiloon jäävät kodin seinämien ulkopuolelle ulottuvat laajemmat yhteiskunnalliset huolenaiheet syntyvät. Näitä huolenaiheita ovat niin taloudellinen eriarvoisuus, sukupuoleen liittyvät asiat kuin myös yksilöiden laajempi yhteys omaan kulttuuriinsa.

Energiatutkimusta tehdään useilla eri tieteenaloilla aina taloustieteistä, sosiologiasta ja antropologiasta fysiikkaan ja insinööritieteisiin. Acharyan tutkimus tuo kotien energiankäyttöön uuden näkökulman ongelmalähtöisellä suunnittelututkimuksellaan. Työssä luotu suunnittelumalli on sovellettavissa mihin tahansa maahan tai kulttuuriin, jossa energiakulutusta mitataan yhteisillä yksiköillä kuten kilowattitunneilla (kWh).

Väitöstilaisuus

MA Karthikeya Acharyan väitöskirja Opening the Electrome: Redefining Home for Energy Studies through Design Practice tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 8.4.2016 klo 12, luentosali 822, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii PhD John Vines, Newcastle University.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta shop.aalto.fi, tiedustelut [email protected]

Lisätietoja:

Karthikeya Acharya
p. 045 8418901
[email protected]

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.