Uutiset

Kirsi Niinimäki: Vaateteollisuuden vallankumous ei onnistu ilman digitaalista tuotepassia

Vaatteiden ympäristökuorma tulisi sisällyttää vaatteen hintaan, sanoo professori Kirsi Niinimäki.
Kirsi Niinimäki istuu tuolilla.
"Impulssiostaminen ja vaatteiden lyhyt käyttöikä kasvattavat tekstiilijätteen määrää kaikissa länsimaissa", sanoo Kirsi Niinimäki. Kuva: Aalto-yliopisto / Kukka-Maria Rosenlund

Muotiala ei voi jatkaa entisellään. Erityisesti pikamuoti tuottaa massiivisia ympäristö- ja ilmastopäästöjä.

Osa tiedostavista kuluttajista on asettanut globaalin tekstiiliteollisuuden sekä pikamuotiyritykset selkä seinää vasten. Vaatimuksena on pienempi ympäristökuorma, läpinäkyvämpi tuotanto ja laajempi vastuullisuus.

Toisaalta suurin osa ihmisistä ostaa vaatteita entiseen malliin. Tarjonta luo kysyntää tälläkin sektorilla. Tehokas globaali tuotanto ja vaatteiden halvat hinnat kiihdyttävät pikamuodin kulutusta jatkuvasti. 

Kuluttajat omistavat yhä enemmän vaatteita ja käyttävät niitä yhä lyhyemmän ajan. Vaatteen korjaaminen ei kannata, kun uuden ostaminen on halvempaa kuin korjaus. Impulssiostaminen ja vaatteiden lyhyt käyttöikä kasvattavat tekstiilijätteen määrää kaikissa länsimaissa.  

Tekstiili- ja vaateteollisuus on siis puun ja kuoren välissä. Kuluttajat ovat tottuneet halpaan hintaan ja kertakäyttökulttuuriin, mutta toisaalta julkinen kritiikki tekstiili- ja vaateollisuuden toimijoita kohtaan on ajoittain varsin näkyvää – ja voimistuvaa. 

Minkälaiset liiketoimintamallit tukisivat ajattelun murrosta, jossa ekologinen kestävyys on uudella tavalla keskiössä? Keskiöön nousee ennen kaikkea kiertotalous ja sen mahdollisuudet muuttaa tekstiiliteollisuuden rakenteita. 

Mistä tekstiiliteollisuuden kiertotaloudessa on kyse?

Kiertotalous astuu kuvaan kun vaatteista tehdään jätteiden sijaan jotain uutta. Kyse voi olla tekstiilijätteen keruusta, jätteen lajittelusta ja materiaalin kierrättämisestä takaisin teollisuuden raaka-aineeksi. 

Kiertotalouteen sisältyy tavoite tuotteen arvon säilymisestä mahdollisimman pitkään. Tuotteen käyttöiän pidennys ei tarkoita ainoastaan pitkään käytössä kestävää tuotetta, mutta myös mallia, jossa tuote voi kiertää useammalla käyttäjällä elinkaarensa aikana esimerkiksi lainaus- ja vuokrausverkostojen kautta. 

Mitä kiertotalouden huomioiminen tarkoittaa yritysten näkökulmasta? 

Yritysten tulisi ymmärtää nykyistä paremmin jäte ja siitä huolehtiminen osana omaa liiketoimintaansa sekä huolehtia tuotteesta myös sen elinkaaren loppupäässä.

Jätettä pystyy välttämään parhaiten panostamalla laatuun, tuotteen korjattavuuteen sekä yrityksen omaan korjauspalveluun. Lisäksi tuotteen uudelleenmyynti, päivitys tai uudelleensuunnittelu mahdollistavat käytön pidentämisen ja siten jätemäärän pienentämisen.

Vaatteiden tehokkaampi käyttö sellaisenaan eli uudelleenmyynti on selvästi nouseva trendi muotibrändien keskuudessa. Koska kuluttamisessa on kyse vaihtelun ja tunnetason elämysten etsimisestä, second-hand muoti pystyy tarjoamaan kestävämmän tavan etsiä vaihtelua kuin pikamuodin impulsiivinen ostelu. 

Laadukkaat vaatteet on myös helpompi  jälleenmyydä. Tässä auttaa alustatalous ja uudenlaiset välittäjäyritykset palveluineen.  

Vaateteollisuuden vallankumous ei onnistu ilman digitaalista tuotepassia

Vaikka monet designmuodin yritykset ovat jo nyt varsin aktiivisia kiertotalouden hyödyntäjiä, sen sisällä tehdyt ympäristöystävällisillä ratkaisuilla on vaateteollisuuden kokonaisympäristökuorman näkökulmasta vain pieni merkitys. 

Suurin ympäristökuorma tulee pikamuodista.

Pikamuodille pitäisi määritellä minimilaatutaso ja näin pyrkiä pois vaatteiden kertakäyttöisyydestä. Vaatteiden ympäristökuorma tulisikin sisällyttää vaatteen hintaan. 

Vaate- ja tekstiiliteollisuuden ympäristökuorman kannalta olennaisia ovat hankintaketjut. Kiertotaloutta ei laajassa mielessä ole mahdollista toteuttaa ilman nykyistä läpinäkyvämpiä hankintaketjuja. 

Globaalissa muotiteollisuudessa hankintaketjut ovat pitkiä ja tuotantopaikat voivat sijaita useammassa maassa. Tarkempi tieto materiaaleista, kemikaaleista, väreistä ja viimeistyksistä, joita tekstiilin ja vaatteen valmistamisessa on käytetty, helpottaa vaatteen kierrätettävyyttä. Hankintaketjujen läpinäkyvyys luo myös tuoteturvallisuutta eli tiedon tuotteiden haitallisten kemikaalien määrästä. 

Hankintaketjujen läpinäkyvyyden parantaminen tapahtuu konkreettisesti datan eli digitaalisen tuotepassin avulla. Digitaalinen tuotepassi helposti luettavine koodeineen kertoo tuotteen yksityiskohtaisen elinkaaren aina materiaalin valmistuksesta lähtien. 

Tarkempi tieto koko hankintaketjusta mahdollistaa tuotteen elinkaarilaskelman ja hiilijalanjälkilaskelman tekemisen. Samalla selviää tuotteen todellinen hinta. 

Todellinen hinta  huomioi myös ympäristövaikutukset.

Tarve selkeälle poliittiselle ohjaukselle

Muutos tekstiiliteollisuuden rakenteissa ja ajattelutavoissa edellyttää selkeitä poliittisia ohjaustoimia. 

EU:ssa päivitetään parhaillaan ekodesigndirektiiviä sekä tekstiilien green dealiä, jotka tulevat sisältämään ohjeistuksia tuotteen laatuun, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen liittyen. Lisäksi EU:n toimenpiteet sisältävät vaatimuksia kierrätysmateriaalin sisällyttämisestä uusiin tuotteisiin sekä ohjeistuksia digitaalisesta tuotepassista. 

Suomi on hyvässä asemassa. Tekstiilijätteen erilliskeruu ja kierrätys tulee pakolliseksi jo vuonna 2023. EU-tasoisesti tekstiilien kierrätystä koskevat direktiivit tulevat voimaan vasta vuonna 2025. 

Kansalliset ja kansainväliset  taloudelliset tukitoimet, standardit, ohjeistukset, verotus ja lainsäädäntö voivat vauhdittaa merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä. Päättäjien tulee ennen kaikkea huolehtia digitaalisen tuotepassin käyttöönotosta paitsi kansallisesti mutta erityisesti ylikansallisesti. Euroopan unionilla on tässä aivan keskeinen merkitys. 

Toki myös yrityksillä ja tutkimuksella on oma erityinen roolinsa. Esimerkiksi suomalaisissa yrityksissä ja Aalto-yliopistossa on kehitetty uutta teknologiaa tekstiilijätteen kierrättämiseen. Uuden teknologian avulla selluloosaa sisältävästä tekstiilijätteestä saadaan tuotettua korkealaatuista tekstiilikuitua. 

Suomi voikin toimia edelläkävijänä ja aloitteentekijänä EU:n suuntaan, jotta tekstiili- ja muotiteollisuudessa saadaan merkittävä muutos aikaiseksi. Tämä paine voidaan nähdä myös haasteena alan yrityksille, koska muutoksen kärjessä olevat toimijat saavat kestävästä kehityksestä selkeän kilpailuedun.

Kirjoitus on julkaistu MustRead Akatemiassa.

Hidasta kiertoa

Vaateteollisuus on ilmastopahis ja vesistöjen saastuttaja. Materiaalien kierrätys ei riitä ratkaisuksi, vaan koko systeemin on muututtava, sanoo muodin kiertotalouden asiantuntija.

Lue lisää
Professori Kirsi Niinimäki. Kuva: Mikko Raskinen.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Professor Riikka Puurunen, Professor Patrick Rinke and IT Application Owner Lara Ejtehadian holding sunflowers and diplomas
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon avoimen tieteen palkintojuhla toi aaltolaisia yhteen keskustelemaan avoimesta tieteestä

Viime viikolla kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2023 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä aaltolaisten kanssa.
Three female students studying
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hae siemenrahoitusta Aallon, KU Leuvenin ja Helsingin yliopiston yhteisille tutkimusprojekteille

Aalto-yliopisto, KU Leuven (Belgia) ja Helsingin yliopisto avaavat tutkimusyhteistyön käynnistämistä tukevan siemenrahoitushaun. Rahoitushaku on käynnissä 10. syyskuuta 2024 asti.
Lahjoitus Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspisteeseen
Kampus Julkaistu:

Kierrätyskeskuksen Boksi-lahjoituspiste nyt A Blocissa

Boksi sijaitsee kauppakeskus A Blocin 1. kerroksessa R-kioskia vastapäätä ja on käytettävissä keskuksen aukioloaikojen mukaisesti.
Kestävä digitaalinen arki Turussa, banneri: Minna Vigren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aikamatka vuoteen 2050 – kestävän digitaalisen arjen teemaviikko levittäytyy Turkuun toukokuun lopussa

Kestävä digitaalinen arki -teemaviikolla 25.5.–2.6. Turussa pohditaan, minkälaista kestävä digitaalinen arki on, miten sitä voisi edistää ja kuvitellaan myös, miltä tulevaisuuden kestävä digitaalinen arki näyttäisi.