Uutiset

Kiinan vesivoimahankkeet muuttavat Mekong-joen virtauksia

Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensivät sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.
Kelluva kylä Tonle-Sap järvellä Kambodzassa. Mekong-joella elinkeinot ja ruokaturva ovat vahvasti veteen kytkeytynyeitä. Kuva: Timo Räsänen

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yläjuoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa myös yli 2 000 kilometrin päässä alajuoksulla Kambotzhassa.

”Virtaamamuutoksien pelätään aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeissä ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkittävää toimintaa ja myös alueellisen ruokaturvan kulmakivi”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Timo Räsänen. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3–7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta eläinproteiinista 47–80 % saadaan kaloista ja muista vesieliöistä.

”Tutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä”, Timo Räsänen sanoo ja korostaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Myös vahva ylä- ja alajuoksun maiden välinen yhteistyö on tärkeää haittojen vähentämiseksi.
 

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mikä näkyy myös kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yläjuoksulle useita suuria patoja, joka on herättänyt huolta alajuoksun maissa. Yläjuoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhtiöt eivät ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yläjuoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.

Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdessä joulukuussa 2016.

Artikkeli:
Räsänen, T.A., Someth, P., Lauri, H., Koponen, J., Sarkkula, J. and Kummu, M., 2017. Observed discharge changes due to hydropower operations in the Upper Mekong Basin. Journal of Hydrology, 545, 28-41. DOI: 10.1016/j.jhydrol.2016.12.023

Lisätietoja: 
TkT Timo A. Räsänen
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. 040 518 2752

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Construction worker looking straight to camera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Ylös vievät betoniset portaat, vasemmalla puolelle seinällä taideteos
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Tapani Vuorinen in a black suit, facing camera in front of large windows.
Palkinnot ja tunnustukset, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-professori Tapani Vuorinen: “Vain yhteistyön avulla voimme saavuttaa vaikuttavia tuloksia”

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen nimitettiin lukuvuoden avajaisissa 3. syyskuuta Aalto-professoriksi.