Uutiset

Kiinan vesivoimahankkeet muuttavat Mekong-joen virtauksia

Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensivät sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.
Kelluva kylä Tonle-Sap järvellä Kambodzassa. Mekong-joella elinkeinot ja ruokaturva ovat vahvasti veteen kytkeytynyeitä. Kuva: Timo Räsänen

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yläjuoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa myös yli 2 000 kilometrin päässä alajuoksulla Kambotzhassa.

”Virtaamamuutoksien pelätään aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeissä ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkittävää toimintaa ja myös alueellisen ruokaturvan kulmakivi”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Timo Räsänen. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3–7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta eläinproteiinista 47–80 % saadaan kaloista ja muista vesieliöistä.

”Tutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä”, Timo Räsänen sanoo ja korostaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Myös vahva ylä- ja alajuoksun maiden välinen yhteistyö on tärkeää haittojen vähentämiseksi.
 

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mikä näkyy myös kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yläjuoksulle useita suuria patoja, joka on herättänyt huolta alajuoksun maissa. Yläjuoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhtiöt eivät ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yläjuoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.

Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdessä joulukuussa 2016.

Artikkeli:
Räsänen, T.A., Someth, P., Lauri, H., Koponen, J., Sarkkula, J. and Kummu, M., 2017. Observed discharge changes due to hydropower operations in the Upper Mekong Basin. Journal of Hydrology, 545, 28-41. DOI: 10.1016/j.jhydrol.2016.12.023

Lisätietoja: 
TkT Timo A. Räsänen
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. 040 518 2752

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Myrskyennuste
Mediatiedotteet Julkaistu:

Talvimyrsky tulossa? Tekoäly ennustaa jo päiviä ennen, aiheuttaako se sähkökatkoja

Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen menetelmä parantaa sähköyhtiöiden kykyä ennakoida myrskyjen vaikutuksia.
Two white-face sakis sitting on a tree branch and grooming in Korkeasaari Zoo
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat suunnittelivat Korkeasaaren valkopääsakeille videoita näyttävän laitteen

Pikkuapinoiden aktivoimiseksi kehitetty laite näytti niille erilaisia videoita. Apinat saivat itse päättää laitteen käytöstä, mikä lisää niiden hyvinvointia.
A small microchip containg quantum circuitry inside a metal sample holder
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat mallinsivat uudenlaisen maailmankaikkeuden kvanttitietokoneella

Kvanttimekaniikan perusoletusten vastaisesti kvantti-informaatio ei säilynyt kubiteilla suoritetuissa operaatioissa. Tutkijat saattoivat myös muuttaa kubittien kvanttilomittuneisuuden astetta muokkaamalla vain yhtä kubittia.
Picture: Neurocenter Finland.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly voi löytää kohonneen dementiariskin jo viikossa – nopea diagnoosi mullistaisi sairauden ennaltaehkäisyn

Tutkijat kehittävät uudessa AI-Mind-hankkeessa digitaalisia työkaluja aivojen hermoverkkoyhteyksien tunnistamiseen ja dementiariskin arviointiin.