Uutiset

Kiinan vesivoimahankkeet muuttavat Mekong-joen virtauksia

Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensivät sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomattavia virtaamavaihteluita.
Kelluva kylä Tonle-Sap järvellä Kambodzassa. Mekong-joella elinkeinot ja ruokaturva ovat vahvasti veteen kytkeytynyeitä. Kuva: Timo Räsänen

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yläjuoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa myös yli 2 000 kilometrin päässä alajuoksulla Kambotzhassa.

”Virtaamamuutoksien pelätään aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeissä ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkittävää toimintaa ja myös alueellisen ruokaturvan kulmakivi”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Timo Räsänen. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3–7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta eläinproteiinista 47–80 % saadaan kaloista ja muista vesieliöistä.

”Tutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä”, Timo Räsänen sanoo ja korostaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Myös vahva ylä- ja alajuoksun maiden välinen yhteistyö on tärkeää haittojen vähentämiseksi.
 

Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mikä näkyy myös kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yläjuoksulle useita suuria patoja, joka on herättänyt huolta alajuoksun maissa. Yläjuoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhtiöt eivät ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yläjuoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.

Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdessä joulukuussa 2016.

Artikkeli:
Räsänen, T.A., Someth, P., Lauri, H., Koponen, J., Sarkkula, J. and Kummu, M., 2017. Observed discharge changes due to hydropower operations in the Upper Mekong Basin. Journal of Hydrology, 545, 28-41. DOI: 10.1016/j.jhydrol.2016.12.023

Lisätietoja: 
TkT Timo A. Räsänen
Aalto-yliopisto
[email protected]
p. 040 518 2752

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista kaupunkimiljööstä, jossa on viherkattoisia ja aurinkopaneelein varustettuja rakennuksia veden äärellä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle rahoitusta vihreän siirtymän tutkimukseen

Suomen Akatemian myöntämä rahoitus vauhdittaa energiajärjestelmien, mikroelektroniikan ja kestävien kaupunkien tutkimusta.
Sinipunainen liukuväritausta ja ilmapallojen päällä leijuva podiumi, jonka päällä valkoista savua, josta hohtavat valon eri spektrit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2024 voittaja on AALTOLAB Virtual Laboratories

Aalto-yliopiston vuoden 2024 avoimen tieteen palkinnon saaja on valittu.
Lähikuva Helsingin päärautatieasemasta, jossa kaksi kivipatsasta pitelevät pyöreitä lamppuja ja kyltti 'RAUTA'.
Mediatiedotteet Julkaistu:

15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa

Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.