Uutiset

Kauppakorkeakoulun uuteen päärakennukseen keramiikkateos

Kirsi Kivivirran teos ilmentää ihmisten ja ajatusten kohtaamista.
Yksityiskohta Kirsi Kivivirran tulevasta taideteoksesta "Stage". Kuva: Kirsi Kivivirta

Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle vuoden 2018 lopussa valmistuvaan Kauppakorkeakoulun uuteen päärakennukseen valittiin taiteilija Kirsi Kivivirran valkoisesta posliinisavesta valmistettava keramiikkateos. Teoksen nimi on ”Stage” ja sen tunnelma on lavastuksenomainen, sillä se kuvaa paikkaa, joka antaa puitteet ihmisten ja ajatusten kohtaamiselle ja toiminnalle.

"Pisarat kuvastavat vuorovaikutusta sekä jatkuvaa ajatusten ja ideoiden liikettä. Yksittäisistä pisaroista syntyy polkuja, jotka kasvavat ja yhdistyvät uusiksi pisaravirroiksi. Ne liittävät ihmisen osaksi luonnon kiertoa, uusiutumista ja elinvoimaa”, Kivivirta kuvailee. Kivivirran taiteen keskiössä ovat uniikit palapelimäiset seinäteokset. Hänen teoksiaan on nähtävillä mm. Musiikkitalossa ja Arabianrannassa.

“Aalto-yliopiston päätös sijoittaa julkiseen taiteeseen on äärimmäisen tärkeä. Nyt julkistettava Kivivirran keramiikkareliefi istuu rakennuskokonaisuuteen ja on teoksena monikerroksinen ja kiinnostava”, dosentti Susanna Pettersson, Aalto-yliopiston hallituksen jäsen, kommentoi tuomariston yksimielistä valintaa.

Ihmiskeskeinen lähestymistapa

Kauppakorkeakoulun julkisen taiteen tavoitteena on luoda osallistava ja dialogia korostava kokemus sekä korostaa avoimen ja matalan hierarkian työskentely- ja oppimisympäristöä. Rakennuksen taiteen periaate ”Ihmiskeskeinen lähestymistapa” kunnioittaa menneisyyttä pitäen katseen samalla tulevassa. Kauppakorkeakoulun taidekonsepti kehitettiin yhteistyössä Kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeisen kesken.  

Lisätietoja:
Outi Turpeinen
Aalto-yliopisto, taidekoordinaattori
[email protected]
+358 50 4314194

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio

Aalto-yliopisto on ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta rakennushankkeissaan. Se on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaatetta sovellettiin ensimmäisen kerran Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa vuonna 2017.

Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.

Lisää tietoa Aalto-yliopiston julkisesta taiteesta

Väre ja Kauppakorkeakoulun rakennus

Kauppakorkeakoulun rakennus valmistuu vuoden 2018 lopussa. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus, Väre, valmistuu kesällä 2018. Samaan kortteliin sijoittuu lisäksi uusi Aalto-yliopiston metroaseman yhteydessä oleva metrokeskus A Bloc kaupallisine palveluineen. Korttelikokonaisuuden suunnitteli Verstas Arkkitehdit.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ahomansikka
Kampus Julkaistu:

Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus

Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.
Yliopiston lukuvuoden avajaistilaisuus 3.9.2023. Kuva: Mikko Raskinen
Yhteistyö Julkaistu:

Alumni, ovatko yhteystietosi ajan tasalla?

Kesällä 2024 Aalto-yliopisto toteuttaa tekstiviestikampanjan, jossa pyydetään alumneja päivittämään yhteystietonsa.
Kampus, Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

HR palvelupisteen kesätauko ja uudet aukioloajat 6.8.2024 alkaen

HR palvelupiste on kesätauolla 28.6 - 5.8.2024. Uudet aukioloajat 6.8.2024 alkaen ovat tiistai - torstai klo 12.00 - 15.00. Huom! aukioloajat muuttuvat 6.8.2024 alkaen.
Fajr Asghar vasemmalla ja Vilma Svynarenko oikealla
Yliopisto Julkaistu:

TET-harjoittelijat Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko tutustuivat Aallossa kaikkeen aurinkokennoista Täffän spagettiin

Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.