Kauppakorkeakoulun opiskelijat lähtevät sankoin joukoin vaihtoon ulkomaille
Kauppakorkeakoululla on merkittävä rooli Aalto-yliopiston kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa. Vuoden 2023 tilastojen mukaan Aallosta vaihtoon lähtevistä opiskelijoista kauppakorkeakoululaisia on 42 %. Lukuvuonna 2024–2025 Kauppakorkeakoulusta on lähdössä vaihtoon 419 opiskelijaa 40 eri maahan, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin ennen pandemiaa. Kauppakorkeakoululle vaihtoon saapuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat pandemian jälkeen kasvaneet.
Vaikka opiskelijaliikkuvuus on valtakunnallisesti ollut laskusuunnassa, Kauppakorkeakoulussa suunta on ollut kasvava. ”Vaihto-opintojen täysimääräinen ja helppo hyväksiluku kansainväliseen sivuaineeseen takaa sen, että vaihdon takia ei opintoaika pitene”, sanoo liikkuvuustiimin vetäjä Sanna Krigsholm.
Kauppatieteen opiskelijat ovat erittäin motivoituneita opiskelemaan osan tutkinnostaan vaihdossa, ja kilpailu suosituimpiin vaihtokohteisiin on kovaa. Kansainvälistä kokemusta pidetään kyltereiden (kauppatieteiden opiskelijoiden) keskuudessa tärkeänä osana tutkintoa ja monet opiskelijat päättävät jo opintojensa alkuvaiheessa, että hakevat vaihtoon. Kansainvälinen sivuaine voi sisältyä sekä kandidaatti- että maisterintutkintoon. Niinpä monet opiskelijat, jotka ovat olleet kandivaihdossa, hakevat uudestaan maisterivaihtoon.
Kattava partneriyliopistoverkosto
Kauppakorkeakoulussa on tehty pitkäjänteistä laatutyötä partneriyliopistoverkoston rakentamiseksi. Partneriyliopistoverkostoon kuuluu 156 erinomaista kauppakorkeakoulua ympäri maailmaa ja niistä 96 %:lla on kansainvälinen laatuleima (AACSB, EQUIS tai AMBA). Partneriyliopistot arvioidaan vuosittain opiskelijoilta saadun palautteen, akateemisten tulosten, opiskelijoiden vaihtokohdekysynnän ja akkreditointien perusteella.
Koronapandemian jälkeen verkosto on kasvanut viidellä yliopistolla: Columbia University, Indiana University, Politecnico di Milano, Universidad de Lisboa ja Waseda yliopisto. Neuvottelut myös jatkuvat monien muiden korkeatasoisten yliopistojen kanssa. Laadukkaat yliopistot mielenkiintoisissa kohteissa houkuttelevatkin opiskelijoita hakemaan vaihtoon.
Ella Killinen on paraikaa vaihdossa Politecnico di Milanossa. ”Vaihto-opinnot olivat olleet haaveenani ihan opintojen alusta saakka, mutta koronavuosien takia lähtö jäi opintojen viimeiselle vuodelle – tämä tarkoitti irtautumista hetkeksi myös työelämästä, kun jäin opintovapaalle. Milanoon sopeutuminen on sujunut yllättävänkin hyvin, ja uudenlaisen arjen ja rutiinien rakentamisen kautta on oppinut itsestä paljon. Aika tuntuukin menevän ihan siivillä. Kaikista merkittävin rikkaus tässä kokemuksessa on kuitenkin uudet ihmiset eri maista ja taustoista. Hauskaa tuppaa olemaan!”
Perttu Honkanen puolestaan on tämän kevään vaihdossa Hitotsubashi Universityssa Japanissa. ”Hakeuduin vaihtoon saadakseni uusia elämyksiä, kielitaitoa ja laajentaakseni mahdollisuuksiani työelämässä. Uudessa kulttuurissa on jatkuvasti poissa omalta mukavuusalueeltaan, mikä kasvattaa stressinsietokykyä ja laajentaa ajatusmaailmaa. Japani valikoitui suuren kulttuurieron, mielenkiintoisen kielen ja hurmaavan kauniin luonnon takia. Monilla japanilaisilla on kova halu oppia englantia, ja lounaan ramenkulho tyhjeneekin usein jutellessa ensin puolet englanniksi ja loput japaniksi.”
Vaihtovalinnasta vastaava suunnittelija Sanna Huovinen-Kiuru painottaa, että vaikka ei pääsisi ykköstoivekohteeseensa, vaihto on yleensä hieno ja arvokas kokemus myös muualla. ”Paras palaute on kuulla, miten hieno vaihtolukukausi on ollut opiskelijalla, joka ei ole päässyt toivekohteeseensa, mutta on kuitenkin tarttunut tilaisuuteen ja lähtenyt vaihtoon johonkin muuhun kohteeseen.”
Vaihto-opiskelujakso on tarjolla jokaiselle kylterille
Vaihto-opiskelujakso on tarjolla jokaiselle Kauppakorkeakoulun opiskelijalle eli kylterille, joka haluaa kehittää kansainvälisiä ja monikulttuurisia taitojaan opiskelemalla ulkomailla erilaisessa akateemisessa ja kulttuurisessa ympäristössä kuin mihin on kotiyliopistossaan tottunut. EU-komission rahoittaman Eurooppaan suuntauvan Erasmus-vaihdon apurahat ovat kasvaneet viime vuosina. Aalto-yliopisto tukee myös Euroopan ulkopuolelle suuntautuvaa vaihtoa omista varoistaan.
Kansainvälisten asioiden päällikkö Saila Kurtbay kertoo, että kylterit ymmärtävät vaihto-opintojen merkityksen tulevaisuuden urakehitykselle.
”Kansainvälistä kokemusta ja kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä arvostetaan, kun yrityksissä tehdään rekrytointipäätöksiä. Kuitenkin suurin hyöty vaihtojaksosta opiskelijalle on kansainvälisen identiteetin kehittyminen. Opiskelijan kyky reflektoida omia arvojaan ja katsoa maailmaa eri näkökulmista kehittyy vaihtojakson aikana. On silminnähden huomattavissa, kuinka opiskelijoiden itsevarmuus ja kommunikointitaidot kehittyvät”.
Petja Päivärinne on vaihdossa ESSEC Business Schoolissa Pariisissa. “Pariisissa minua veti puoleensa ajatus omien näkökulmien haastamisesta. Paikallisessa arkielämässä on monipuolisesti esillä muun muassa erilaisia kulttuureja, taidetta ja mahdollisuuksia uusiin kokemuksiin, mitä ei välttämättä tule vastaan samalla tavalla Suomessa. Tiedostin myös, että minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus asua ja opiskella ulkomailla juuri tässä elämäntilanteessa. Lisäksi Kauppiksessa on kannustava ilmapiiri lähteä vaihtoon, millä oli oma painoarvonsa, kun tein päätöksen hakea opiskelemaan ulkomaille”, Petja kertoo.
Kauppakorkeakoulun kansainvälisten asioiden tiimi kehittää jatkuvasti erilaisia vaihtomahdollisuuksia. ”Paraikaa työstämme toukokuulle intensiiviopetusta yhdessä University of Michiganin kanssa. Pandemian aikana korostui myös etäopetuksen tarve vaihtoehtona. Kauppakorkeakoulu kuuluu European Common Online Learning (ECOL) -verkostoon tarjoten kursseja etäopiskelumuodossa seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun kesken. Opiskelijoilla on kuitenkin halu päästä opiskelemaan vaihtoon paikan päälle, joten kiinnostus etäopiskeluun on jäänyt vähäiseksi”, Saila Kurtbay kertoo.
Turvallisuuden merkitys korostuu
Vaihtotoiminta on aina vastavuoroista, joten Kauppakorkeakoulu ei ainoastaan lähetä opiskelijoitaan vaihtoon, vaan myös vastaanottaa ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita partneriyliopistoista.
”Vaihto-opiskelijoille vuosittain tehtävän kyselyn mukaan tärkeimmät valintaperusteet vaihtokohteen valinnalle ovat olleet kiinnostus Suomea ja Helsinkiä kohtaan, Kauppakorkeakoulun hyvä maine ja Suomen tunnettuus yhtenä maailman turvallisimmista maista. Monissa maissa opiskelijoiden vanhemmat ovat vahvasti vaikuttamassa vaihtokohteen valintaan ja viime vuosina erityisesti turvallisuuden merkitys on korostunut palautteissa”, kertoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Jutta Lankinen.
”Akateemisten opintojen lisäksi ylioppilaskunta KY:n aktiviteeteillä ja etenkin KY Subin matkoilla on erittäin suuri merkitys meille saapuvien opiskelijoiden sopeutumisessa ja heidän vaihtokokemuksessaan. Opiskelijapalautteessa KY saa lähestulkoon jokaiselta vaihto-opiskelijalta kiitosta. Palaute kerätään joka lukukauden päätteeksi, ja syksyn 2023 meillä vaihdossa olleiden kokonaistyytyväisyys oli 6,7 asteikolla 1–7.”
Lisätietoa:
Lukuvuonna 2024–2025 opiskelijoita lähtee kaikkiin maanosiin: eniten lähtijöitä on Eurooppaan (50 %), sitten Aasiaan (26 %) ja Pohjois-Amerikkaan (11 %). Seitsemän suosituinta maata, joihin Kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat hakeneet ensisijaisen hakutoiveen mukaan, ovat Singapore (49), Italia (45), USA (41), Portugali (40), Australia (39), Espanja (25) ja Japani (23). Kymmenen suosituinta yliopistoa ovat National University of Singapore (38), Universidade de Nova Lisboa (27), Bocconi University (24), LUISS Guido Carli University (21), Keio University (16), Universidad Torcuato di Tella (15), Chulalongkorn University (14), London School of Economics (13), WU Vienna (11) ja University of Melbourne (11).
Vuonna 2023 Kauppakorkeakouluun saapui 426 vaihto-opiskelijaa, mikä on 22 % enemmän kuin vuonna 2019. Vaihto-opiskelijoista 51 % tuli Euroopasta, 31 % Aasiasta, 10 % Pohjois-Amerikasta, 4 % Oseaniasta, 3 % Latinalaisesta Amerikasta ja 1 % Afrikasta. Eniten opiskelijoita tuli Singaporesta, Kiinasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Portugalista ja Yhdysvalloista.
***
Yliopistoyhteistyöverkoston kehittämisestä vastaa Saila Kurtbay ja opiskelijaliikkuvuustiimiin muodostavat Sanna Krigsholm, Sanna Huovinen-Kiuru, Jutta Lankinen ja Joni-Petteri Hytönen. Mikkelin International Business -ohjelman opiskelijaliikkuvuudesta vastaa Annamari Vahvaselkä.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Health Technology Engineering -ohjelma antaa valmiudet kehittää innovatiivisia teknisiä ratkaisuja terveyteen liittyviin ongelmiin
Uudessa maisteriohjelmassa yhdistyvät tekninen osaaminen ja käytännön ymmärrys terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Alumni Anton Jantunen: Työssäni erityisen hyödyllisiä taitoja ovat analyyttisyys ja isojen kokonaisuuksien ja eri asioiden keskinäisten yhteyksien ymmärtäminen
Anton Jantusen polku vei isojen konsulttiyritysten ja startupien kautta töihin Nairobiin YK:n sanitaatioon, hygieniaan ja kuukautisterveyteen keskittyvään rahastoon, missä hän keskittyy innovatiivisten rahoitusmallien kehittämiseen.
Smart Wearables -kurssit opettavat opiskelijoille insinööri- ja muotoilutaitoja
Smart Wearables -kurssien monialaisissa tiimeissä syntyy uskomattoman luovia projekteja, joiden parissa eri alojen opiskelijat pääsevät oppimaan toisiltaan.