Uutiset

Kauppakorkeakoulun B2B-markkinoinnin tutkimus on maailmanluokkaa

Menestyksen takana on suomalaisten yliopistojen ja liike-elämän hedelmällinen yhteistyö.
Groups of students sitting in work lounge inside the School of Business / Photo by Aalto University, Mikko Raskinen
Kauppakorkeakoulu. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yritysmarkkinoinnin (business-to-business) tutkimus sijoittui toiseksi arvostetun Industrial Marketing Management -lehden (IMM) arvioinnissa. Tulos perustuu vuosina 1971–2017 julkaistujen tutkimusartikkelien bibliometriseen analyysiin.  Kauppakorkeakoulu oli kaikista IMM-lehdessä julkaisseista yliopistoista toiseksi tuotteliain javaikutusvaltaisin. Kärkisijalle nousi Manchesterin yliopisto ja kolmanneksi Lancasterin yliopisto.

IMM on maailman johtava teollisen ja business to business -markkinoinnin (B2B) tieteellinen julkaisu. 

Suomalainen B2B-markkinointitutkimus suoriutui analyysissa kaikkiaan erittäin hyvin; suomalaisjulkaisuihin oli viitattu kolmanneksi eniten maailmassa sellaisten jättiläisten kuin Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen. Aalto-yliopiston lisäksi Turun kauppakorkeakoulu, Oulun yliopisto ja LUT-yliopisto olivat aktiivisia julkaisijoita.

Kuvassa näkyy emeritusprofessori Kristian Möller. Kuva: Kristian Möller.
Emeritusprofessori Kristian Möller. Kuva: Kristian Möller.

Yksittäisistä tutkijoista etenkin emeritusprofessori Kristian Möllerin ja hänen kollegojensa panos oli merkittävä. Kaksi heidän julkaisuaan ylsi tarkastelujaksolla 20:n eniten viittauksia saaneen joukkoon, ja kaikkiaan heillä oli yli 25 julkaisua, joista suurin osa tällä vuosituhannella.  Möller pääsi 50:n tuotteliaimman kirjoittajan joukossa sijalle 11.  Hän on myös IMM:n toimituskunnan kunniajäsen.

Kunnianhimo, yhteistyö ja eturivin tutkimus menestyksen avaimina

”Paneuduimme liiketoimintaverkostojen ominaisuuksien ja syntyprosessien ymmärtämiseen jo kauan ennen kuin verkostoista tuli strategian iskusana”, professori Möller kuvailee. 

”Toinen tärkeä seikka oli se havainto, että erityyppisiä liiketoimintaverkostoja ja toimittaja–asiakas-yhteistyömuotoja syntyi erilaisiin strategisiin tarkoituksiin – esimerkkeinä näistä toimittajaverkostojen orkestrointi, tekniikan ja liiketoimintamallien innovaatiot ja asiakaspalveluverkostot.  Halusimme kaivautua syvälle verkostojen rakentamisen ja orkestroinnin johtamiseen tunnistamalla niihin liittyviä johtamiskyvykkyyksien ja yritysroolien kokonaisuuksia. Olimme kunnianhimoisia ja tavoittelimme näkyvyyttä parhaissa akateemisissa ympyröissä ja julkaisuissa”, Möller lisää.

Merkittävä tekijä suomalaisen B2B-tutkimuksen menestyksen taustalla on ollut tiivis yhteistyö. 

”Perustimme kauppakorkeakoulujen välisen kansallisen tutkimuskonsortion nimeltä ValueNet, ja saimme sille rahoitusta Suomen Akatemialta. Myös useissa nykyisin Business Finland -organisaatioon kuuluvan Tekesin hankkeissa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä yliopistojen ja liike-elämän kesken, ja tutkijat pääsivät yritysmaailman näköalapaikoille. Kaikkiaan tämä yhteistyö synnytti tutkijoiden ja tutkimushankkeiden kriittisen massan, josta syntyi yli 15 väitöskirjaa ja yli 30 akateemista julkaisua.  Yhteistyöllä oli keskeinen rooli siinä, että suomalainen tutkijayhteisö kasvoi kokoaan ja yksittäisten yliopistojen voimavaroja suuremmaksi. Menestymisemme oli ratkaisevan tärkeää myös laajenevien kansainvälisten tutkimusverkostojen kehittämisen kannalta”, Möller toteaa. 

Tärkeimmät havainnot: perinteiset markkinat ja teollisuuden alat muotoutuvat verkostoiksi ja ekosysteemeiksi

Vaikka tarkastelujakson pituus, yli 45 vuotta, ja tutkimusten suuri määrä vaikeuttavat päälöydösten määrittämistä, Möller nostaa esiin verkostojen roolin.

”Verkostoja pidettiin 2000-luvun alussa yleisesti geneerisenä organisaatiomuotona, mutta me osoitimme, että strategisia verkostoja käytettiin hyvin monenlaisiin tarkoituksiin ja että näillä oli selvästi erilaiset muodot ja toimintalogiikat.  Esimerkkeinä voi mainita kysyntäperusteiset toimittajajärjestelmät, jotka ovat yleisiä mm. auto- ja elektroniikkateollisuudessa, lisäarvoa tuottavat asiakaspalveluverkostot vaikkapa S-ryhmässä tai Amazonilla, ja asiakasratkaisuverkostot tuotantolaitosten tai risteilyalusten rakentamisessa ja monimutkaisten ohjelmistoratkaisujen tuottamisessa. Muita esimerkkejä ovat innovaatioverkostot, joissa kehitettiin sellaisia radikaaleja innovaatioita kuin mobiilipalvelujärjestelmiä tai nanoteknologian uusia muotoja ja muuta uutta teknologiaa. Löysimme viitteitä siitä, että näiden erityyppisten strategisten verkostojen taustalla olevat arvonluontimekanismit vaihtelivat systemaattisesti. Pystyimme arvioimaan sitä, millaiset johtamiskyvykkyydet ja organisaatiomuodot palvelisivat parhaiten niiden rakentamista ja orkestrointia.”

”Tutkimustemme havainnot pätevät pitkälti myös ekosysteemien toimintaan ja orkestrointipyrkimyksiin, sillä nämä koostuvat enimmäkseen toisiinsa kietoutuneista verkostoista. Nyt näyttäisi siltä, että sosiaalinen, teknologinen ja taloudellinen ympäristö monimutkaistuu entisestään. Viimeisimpänä olemmekin pyrkineet kehittämään käsitteellisiä viitekehyksiä ja välineitä kompleksien liiketoimintaympäristöjen ymmärtämiseen. Yritykset ja viranomaiset voivat toimia menestyksellisesti vain, jos niillä on kyky riittävään kaukokatseisuuteen, Tämä ’foresight’ on olennainen strateginen kyvykkyys”, Möller toteaa.

Lisätiedot:

Professori emeritus Kristian Möller
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, markkinoinnin laitos
[email protected]
050 383 6190

Tutkimusjulkaisun tiedot:

Francisco J. Martínez-Lópeza, José M. Merigóc, Juan Carlos Gázquez-Abade and José Luis Ruiz-Reale. Industrial marketing management: Bibliometric overview since its foundation. Industrial Marketing Management (24), 2020, 19-38.  
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0019850119307308?via%3Dih

Möllerin ja tutkimusryhmän avainjulkaisuja:

Möller, K., & Rajala, A. (2007). Rise of strategic nets - New modes of value creation. Industrial Marketing Management, 36(7), 895-908. Möller, K., & Rajala, A. (2007). Rise of strategic nets - New modes of value creation. Industrial Marketing Management, 36(7), 895-908.
https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2007.05.016

Möller, K. (2010). Sense-making and agenda construction in emerging business networks—How to direct radical innovation. Industrial Marketing Management, 39(3), 361-371.
https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2009.03.014

Möller, K., & Halinen, A. (2017). Managing business and innovation networks—From strategic nets to business fields and ecosystems. Industrial Marketing Management, 67, 5-22. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2017.09.018

Möller, K., Nenonen, S., & Storbacka, K. (2020). Networks, ecosystems, fields, market systems? Making sense of the business environment. Industrial Marketing Management, 90, 380-399.
https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2020.07.013

Business students gathered around a table to study together.

Marketing, Master of Science (Economics and Business Administration)

Nykyaikaiset markkinoijat ovat luovia, strategisia ajattelijoita, jotka osaavat toimia digitaalisessa ympäristössä vaivatta ja intuitiolla.

Koulutustarjonta
Three Aalto University students are doing group work by writing on paper together.

Markkinoinnin laitos

Markkinoinnin laitos on menestyksekäs ja dynaaminen yhteisö opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita, joiden kunnianhimoisuus näkyy tutkimusprojekteissa ja hankkeiden verkostoissa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
KPMG:n räätälöity projekti, tiimi koolla
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojektissa analysoitiin KPMG:n asemaa Suomen nopeasti kasvavilla konsultointimarkkinoilla

Tutkimuksen mukaan konsultointimarkkinat ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon viimeisten viiden vuoden aikana. Teknologiakonsultointi on viitoittanut kasvua ja se muodostaa suurimman osan markkinoista.