Uutiset

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi

Kokeilua seuraava tutkimus selvittää, parantaako esiopetuksen aloittaminen 5-vuotiaana lasten oppimisen tasa-arvoa ja kouluvalmiuksia. Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu noin 15 000 ja verrokkiryhmään noin 20 000 lasta.
Lapsia kirjoittamassa
Seurantatutkimuksessa arvioidaan lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa 5- ja 6-vuotiaina sekä perusopetuksen alussa. Kuvituskuva Pixabay

Noin tuhannessa Suomen varhaiskasvatusyksikössä käynnistyi syksyllä 2021 kokeilu, jonka tarkoitus on selvittää, miten esiopetuksen pidentäminen kaksivuotiseksi vaikuttaa lasten oppimisen valmiuksiin, sosiaalisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kokeilun järjestää opetus- ja kulttuuriministeriö. Aalto-yliopiston taloustieteen laitos on ollut tiiviisti mukana kokeilun suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen.

Kokeilun tuloksia seuraavassa monitieteisessä tutkimuksessa ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistot. Tutkimushanketta johtaa taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.

”Suomen koulutusjärjestelmä on käymässä läpi suurinta uudistusta sitten 1970-luvun peruskoulureformin. Ensimmäinen muutos oli oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle. Esiopetuksen aloitusiän aikaistaminen olisi toinen. Ennen sen toteuttamista selvitetään, miten esiopetuksen pidentäminen vaikuttaisi lasten oppimisen valmiuksiin”, Sarvimäki sanoo.

Luotettavaa vaikutusten arviointia

Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu noin 15 000 5-vuotiasta eri esiopetusyksiköistä. Tutkimuksen verrokkiryhmänä on 20 000 lasta, jotka aloittavat esiopetuksen nykykäytännön mukaan 6-vuotiaana. Sarvimäki kertoo, että kokeilu- ja verrokkiryhmät valikoituivat satunnaisesti ja tasapuolisesti ympäri Suomea.

”Tyypillisesti kokeiluita on järjestetty siten, että mukaan lähtevät kunnat, jotka muutenkin ovat innokkaita kehittämään toimintaansa. Tämä tekee vaikutusten luotettavasta arvioinnista mahdotonta, sillä tutkijat eivät pysty erottelemaan kokeiltavan asian ja kunnan yleisen kehityshalukkuuden merkitystä toisistaan.”

Tässä tutkimuksessa kohde- ja verrokkiryhmät on muodostettu satunnaistamalla. Näin ne ovat esiopetuksen pituutta lukuun ottamatta kaikin puolin keskimäärin samankaltaisia kertoo VATT:n tutkija Ramin Izadi, joka työskenteli kokeilun suunnittelun parissa myös Aallon jatko-opiskelijana.

”Mahdolliset ryhmien väliset erot perusopetuksen alussa kertovat siksi luotettavasti nimenomaan esiopetuksen pituuden vaikutuksesta.”

Viisaat päätökset ovat sitä todennäköisempiä, mitä paremmin yhteiskunnallisten investointien vaikutukset tunnetaan.

Matti Sarvimäki

Seurantatutkimuksessa arvioidaan lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa 5- ja 6-vuotiaina sekä perusopetuksen alussa. Tutkimukseen osallistuvat Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopiston kasvatustieteen ja psykologian asiantuntijat ovat vastanneet arviointien suunnittelusta. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös esiopetuksen toteuttamistavoista ja kustannuksista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja vanhempien kokemuksista.

”Usein uudistuksista päätetään ilman, että niiden vaikutuksia tunnetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö näyttää tässä kansainvälisestikin poikkeuksellista esimerkkiä siitä, miten lasten hyvinvointiin vaikuttavat päätökset pitäisi tehdä”, Sarvimäki kiittää.

Ensimmäinen arviointi valmistuu 2025

Ensimmäinen esiopetuksen vaikuttavuuden arviointi valmistuu vuonna 2025. Tavoite on, että lasten seurantaa jatketaan aikuisikään saakka. Näin selviäisi, näkyvätkö varhennetun esiopetuksen mahdolliset vaikutukset myös myöhemmin vai tasoittuvatko ne koulutaipaleen myötä. Tällainen pitkittäistutkimus olisi myös kansainvälisesti merkittävä.

Sarvimäki sanoo, että kaksivuotinen esiopetus voi olla yksi tapa auttaa lapsia saavuttamaan oma potentiaalinsa.

”Se olisi tärkeää yksilöiden kannalta, mutta myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja talouden näkökulmasta. Toisaalta pidemmän esiopetuksen vaikutukset saattavat olla niin pieniä, että yhteiskunnan rajallisia resursseja voi olla järkevämpää käyttää muihin tarkoituksiin. Viisaat päätökset ovat sitä todennäköisempiä, mitä paremmin yhteiskunnallisten investointien vaikutukset tunnetaan.”

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on osa meneillään olevaa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa, jolla tavoitellaan monin tavoin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.

”Pidämme erittäin tärkeänä, että tätä noin 30 miljoonan euron kokeilua seurataan ja arvioidaan tutkimusperustaisesti. Kokeilun vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ja tutkijat ovat käyneet vuoropuhelua jo kokeilun suunnitteluvaiheessa. Odotamme kiinnostuksella seurantatutkimuksen tuloksia, joita sitten tulevina vuosina hyödynnämme koulutuspolitiikan kehittämisessä.”

”Kaksivuotisen esiopetuksen vaikutusten arviointi on erittäin tärkeää myös esiopetuksen pedagogisen ja sisällöllisen kehittämisen kannalta”, sanoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Helsingin yliopiston akatemiaprofessorin Katariina Salmela-Aron mukaan hanke yhdistää hienosti kasvatustieteellisen, psykologisen ja taloustieteellisen tutkimusperinteen.

”Tällainen yhteistyö on ainutlaatuista ja luo uutta innovatiivista pohjaa laajojen koulu-uudistusten tutkimukseen. On mahtavaa olla tässä äärimmäisen tärkeässä tutkimushankkeessa mukana.”

Kysymyksiä ja vastauksia esiopetuskokeilusta

Lisätietoja:

Matti Sarvimäki
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 040 304 5515
[email protected]

Mervi Eskelinen
Erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö
puh. 029 533 0160
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.