Uutiset

Kahdeksan aaltolaista kertoo, kuinka he selättävät pimeyden

Lue Pirjo Hirvosen, Pasi Lehdon, Ira Matilaisen, Wajeeha Munibin, Osei Afram Owusun, Esa Saarisen, Petri Suomalan ja Nayoung Yoonin ajatuksia pimeästä ja pienistä valon pilkahduksista.
Pirjo Hirvonen, photo by Anni Hanén.
Kuva: Anni Hanén.

"Nautin pimeästä ajanjaksosta. Se merkitsee minulle tietynlaista lepotilaa, hiljaisuutta ja asioiden yksinkertaistamista. Samahan tapahtuu luonnon kiertokulussa. Minulle on tärkeää ulkona liikkuminen, ihmettely ja ihailu. Tähtikirkas taivas on yksi hohdokkaimmista hetkistä, ja myös kuu on mielettömän vaikuttava. Lataan näistä tosi paljon. Pimeä aika ruokkii luovuutta ja mielikuvitusta. Ne lähtevät laukkaamaan hiljaisuudessa, kun erkaannun maailman kohinasta. Lapsenomaista riemua saan pimeyteen, kun käyn katsomassa talvisirkuksen. Pimeänä aikana korostuu ymmärrys ja hyväksyntä siitä, että olen ihmisenä vain tämän kokoinen.”

Pirjo Hirvonen, emeritaprofessori, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Pasi Lehto, photo by ACRE
Kuva: ACRE

”Lähtökohtani on, että pimeys on pitkälti asennekysymys. Minulle ratkaisu löytyy positiivisuuden kautta. Esimerkiksi liikunta ja ulkoilu auttavat minua yleensä ihan kaikessa. Tietyllä tavalla pimeys on myös ihan mahtavaa aikaa. Olen jouluihminen, ja voin laittaa kausivaloja ja polttaa kynttilöitä pimeässä. Muita hyviä puolia pimeässä on esimerkiksi tähtitaivas, joka näkyy pimeässä paljon kirkkaammin. Välillä voi kuitenkin väsyttää; syksyllä tarvitsen lepoa enemmän kuin kesällä. Meillä on neljä vuodenaikaa ja niiden vaihtelun kanssa olen oppinut pärjäämään.”

Pasi Lehto, vanhempi turvallisuusasiantuntija, ACRE

Ira Matilainen, photo by Ira Matilainen
Kuva: Ira Matilainen

”Ei ole ollut talvea, jolloin olisin ”selättänyt pimeyden”. Kyllä se iskee aika pahasti joka vuosi. Ainoa oivallukseni on, että kausiluonteisuus kuuluu elämään, enkä enää vaadi itseltäni samaa talvella kuin kesällä. Odotusten laskeminen ei ole helppoa, koska muualta tulevat vaatimukset eivät yleensä vähene. Yritän kuitenkin muistaa, että väsymys ja melankolia ovat normaaleja reaktioita pimeyteen, eikä kannata käyttää kaikkea energiaa niitä vastaan taistelemisessa. Ehkä nurinkurista, mutta yleensä tästä hyväksymisestä seuraa myös parempi fiilis.”

Ira Matilainen, viestinnän koordinaattori, Sähkötekniikan korkeakoulu

Wajeeha Munib, photo by Wajeeha Munib
Kuva: Wajeeha Munib

"Tähän aikaan vuodesta koen oloni samanlaiseksi kuin useimmat ihmiset - väsyneeksi, ei kovin motivoituneeksi ja raskaaksi. Nämä ovat suomalaisen kaamoksen todellisia sivuvaikutuksia. Kaamos ei ehkä näytä aivan niin pelottavalta kuin miltä se kuulostaa, sillä keskipäivällä on vielä pieni pilkahdus valoa. Tämä ei ole minulle helppoa aikaa vuodesta, mutta aina löytyy keino selvitä! Tunnen itseni tuottavammaksi ja motivoituneemmaksi, kun pysyn töideni äärellä. Oma opiskelutila ja johdonmukainen rutiini auttavat minua pysymään keskittyneenä. Selviän pimeydestä myös pitämällä yhteyttä ystäviin ja läheisiin. Se auttaa minua torjumaan yksinäisyyden tai eristäytyneisyyden tunteita, ja välttämään kausiluonteista mielialan muutosta ja masentuneisuutta. Käytän myös valohoitolamppua tai kävelen päivisin ulkona altistaakseni itseni luonnonvalolle. Tämä auttaa minua parantamaan mielialaani ja kohottamaan energiatasoani pimeinä talvikuukausina.”

Wajeeha Munib, kemian tekniikan maisteriopiskelija ja tutkimusassistentti, Kemian tekniikan korkeakoulu

Osei Afram Owusu, photo by Osei Afram Owusu
Kuva: Osei Afram Owusu

"Olen kotoisin Ghanasta, ja siellä on enemmän auringonvaloa kuin Suomessa. Pimeys erityisesti nyt talvella oli minulle aluksi shokki. Lämpötila oli vain 8 astetta kun saavuin Suomeen, kun taas Ghanassa oli 24 astetta, kun lähdin sieltä. Nyt olen tottumassa säähän, ja tiedän, että se tulee myös paranemaan ajan myötä. Aluksi oli toki aika masentavaa, kun auringonvaloa ei ollut tarpeeksi. Siitä huolimatta nautin myös Suomen kauneudesta, joka tällä juhlakaudella tulee esiin myös koristeissa. Vietän aikaa kämppikseni, bangladeshilaisen opiskelijan, kanssa lähinnä koulun jälkeen. On hauskaa jakaa kokemuksia erilaisista kulttuureistamme ja kotimaistamme. On ollut hienoa olla oppimassa Suomessa.”

Osei Afram Owusu, geotekniikan maisteriopiskelija, Insinööritieteiden korkeakoulu

Esa Saarinen, kuva: Mikko Raskinen
Kuva: Mikko Raskinen

”Pimeyden selättämisessä olennaista on löytää sisäiset valon lähteet. Katkaisin voi löytyä läheltäkin. Se voi olla jokin simppeli tekeminenkin, mikä odottaa omalla olkapäällä mutta toimii taianomaisesti.  Voin alkaa laulaa ääneen Pepe Willbergin kappaletta Aamu, sanoilla, nimenomaan ei vain hyräillen, ja ihmeitä voi alkaa tapahtua. Varsinkin jos Pipsa on siinä. Oleellista on eläytyä ja laulaa sanojen kanssa. Laulaminen ja laulun sanat loihtivat maailmaani valoa ja pimeys kuin taittuu.”

Esa Saarinen, filosofi ja emeritusprofessori, Perustieteiden korkeakoulu

Petri Suomala, photo by Mikko Raskinen
Kuva: Mikko Raskinen

”Pimeydessä on sekä konkreettinen että metaforinen taso. Elämässä on konkreettisen pimeyden lisäksi henkistä pimeyttä, jota joutuu välillä käsittelemään. Pyrin katsomaan pimeyden yli, havainnoimaan mitä muuta on olemassa, ja mitä on pimeyden jälkeen. Katson siis kohti valoa. Valo on aina pimeyttä vahvempi. Ei valoa tarvitse olla paljoakaan, että pahin pimeys poistuu. Tämä pätee sekä metaforisella että konkreettisella tasolla. Pystyn suhtautumaan talven pimeyteen niin, että nautin pienistä valon hetkistä, tai luon niitä itse. Voin esimerkiksi sytyttää kynttilän tai tulipesän, tai toimia tai jakaa yhdessä muiden ihmisten kanssa. Se, mitä luulin pimeäksi, voikin olla vain pieni osa todellisuudesta, jossa on paljon valoisia juttuja.”

Petri Suomala, opetuksesta vastaava vararehtori

Nayoung Yoon, photo by Nayoung Yoon
Kuva: Nayoung Yoon

"Ennen Suomeen tuloani pelkäsin kylmyyttä, en pimeyttä, koska oli mahdotonta kuvitella tällaista pimeyttä Koreassa. Todellisuudessa kylmyyttä ei tarvitse pelätä, mutta pimeys on se asia, jonka kanssa minun piti tulla toimeen. Se on saanut minut tuntemaan itseni hyvin väsyneeksi sekä menettämään ajantajun. Lisäksi pimeys sai minut tuntemaan itseni masentuneeksi ja yksinäiseksi, koska olen ulkomaalainen, joka ei tapaa perhettään joululoman aikana. Aloin kuitenkin nähdä tämän pimeän vuodenajan "valoisampaa" puolta. Osallistuin esimerkiksi aktiivisemmin tapahtumiin, kuten pikkujouluihin ja Slushiin, liikuin ja nautin luonnosta. Tunsin kiitollisuutta raskaalle lumelle, vaikka eilen olen joutunut taistelemaan lumimyrskyä vastaan kotimatkalla. Sanoisin siis, että pimeys on haastanut minua monin tavoin, mutta samalla se on tehnyt minusta nöyremmän ja henkisesti vankemman ihmisen. Ehkä pimeys voisi olla se sisun lähde Suomessa?

Nayoung Yoon, markkinoinnin väitöskirjatutkija, Kauppakorkeakoulu

Jutun ideoi Jaakko Korhonen ja kirjoitti pääosin Tiina Aulanko-Jokirinne. Kuvakollaasin teki Ira Matilainen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto_University_ARTS_Summer_School_2022_International_students_photo_Mikko_Raskinen_029 (1).jpg
Yliopisto Julkaistu:

Monet ulkomaalaiset opiskelijat jäävät mielellään töihin Suomeen

Työharjoittelupaikan tarjoaminen kansainväliselle osaajalle on hyvä ensikosketus yritykselle monikulttuurisuuteen.
.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston kesäkoulun hakuaika kesän 2023 kursseille alkaa

Kesäkoulun kurssivalikoimasta 2023 löytyy viisi kandidaattitason kurssia ja kolme maisterivaiheen kurssia, ja ne on suunnattu niin poikkitieteelliselle ja kansaiväliselle osallistujakunnalle.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistyksen hallitus Kauppakorkeakoululla
Yliopisto Julkaistu:

Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys lakkauttaa toimintansa ja lahjoittaa varansa omistajuuteen

Perheyrityksiä edustavat hallitusjäsenet toivovat, että toimintaympäristö olisi pienempienkin yritysten omistajille kannustava.