Julkinen sektori tarjoaa opiskelijoille kunnianhimoisia haasteita ratkottaviksi

Seitsemän mielenkiintoista julkisen sektorin organisaatiota toivoo Aalto-yliopiston opiskelijoilta mullistavia ideoita ja innovaatioita vauhdittamaan digitalisaatiotaan. Kyseessä on julkisen sektorin hackathon (Public Sector Hackathon, #pshack100) -projekti, monitieteellinen maisteritason kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Lisäksi noin kaksikymmentä Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa osallistuu kurssille. Projektin työkieli on englanti, joten myös ulkomaalaiset opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan kurssille.
#pshack100-hackathonissa keskitytään tuoreiden ja toteutettavissa olevien konseptien luomiseen pikemminkin kuin koodaamaan täydellisiä sovelluksia. Poikkitieteellisiltä opiskelijatiimeiltä, joiden jäsenet edustavat niin Kauppakorkeakoulua, tekniikan alojen korkeakouluja, Taiteen ja suunnittelun korkeakoulua kuin Maanpuolustuskorkeakoulua, odotetaan uniikkeja näkemyksiä organisaatioiden haasteiden ratkaisemiseksi. Kurssi on kuuden opintopisteen (ECTS) arvoinen.
Ilmoittaudu hackathon-kurssille viimeistään 25.10.2016. Mukana ovat seuraavat organisaatiot digitalisaatiohaasteineen: Apotti-hanke, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sisäministeriö ja Suomen tulli.
Lue lisää organisaatioiden haasteista englanniksi.
Lue lisää uutisia

Vastuullisuus on tärkeä osa asumisen digitaalisia palveluita
Opiskelijat tekivät Alma Medialle yritysprojektin, jossa he kartoittivat asumisen digitaalisia palveluita kestävän kehityksen näkökulmasta.
Jalkapalloilija Tim Väyrynen ja koripalloilija Helmi Tulonen kuuluvat Aalto-yliopiston URHEA-opiskelijoihin
”Aalto-yliopisto on Urhean periaatteiden mukaisesti tukenut meitä ammattiurheilun ja opiskelujen yhteensovittamisessa.”
Alumni Mira Hänninen: On inspiroivaa, että omalla työllä on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan
Nykyisin Nesteellä työskentelevä alumnimme Mira Hänninen hakeutui Kauppakorkeakouluun yritysjuridiikan maisteriohjelmaan, sillä hän halusi enemmän käytännönläheistä yritysnäkökulmaa oikeustieteen opintoihinsa. ”Palkitsevinta opinnoissa oli juuri se, ettemme opiskelleet vain sääntelyn sisältöä vaan mietimme, millainen käytännön vaikutus sillä on yritysten liiketoimintaan ja päätöksentekoon.”