Uutiset

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Julia Lohmannin Hidaka Ohmu -paviljongissa maailman päättäjät voivat eläytyä meriin ja niiden elämänmuotoihin. Kuva: Mikko Raskinen

Maailman johtajat kokoontuvat tammikuussa Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) vuosikokoukseen Davosissa, Sveitsissä. Foorumi kutsuu paikalle yli 3000 kansainvälistä huippuvaikuttajaa keskustelemaan globaaleista kysymyksistä muutaman päivän ajaksi: johtajia, poliitikkoja, kulttuurivaikuttajia, taloustieteilijöitä sekä toimittajia. Tänä vuonna kansainvälisesti tunnustettu muotoilija ja Aalto-yliopiston nykymuotoilun käytänteiden professori Julia Lohmann on yksi 40:stä kutsutusta kulttuurivaikuttajasta.

Foorumin tärkeimmät kokoussalit yhdistävällä käytävällä osallistujat voivat kävellä sisään Lohmannin moniaistiseen Hidaka Ohmu -merileväpaviljonkiin. Paviljonki edustaa Department of Seaweediä, 'merilevien laitosta’, Julia Lohmannin perustamaa avointa yhteisöä, joka pyrkii edistämään merilevän käyttöä valmistusmateriaalina. Merileväteoksillaan Lohmann liittyy Greta Thunbergin, Sylvia Earlen ja Al Goren joukkoon, joka kehottaa kiireellisiin muutoksiin ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Julia Lohmann and Department of Seaweed. Photo: Mikko Raskinen
Kuva: Mikko Raskinen

Lohmannin teosten läheisyydessä merkillepantavaa on voimakas meren tuoksu. "Hidaka Ohmu -paviljongin voi kokea kaikilla aisteilla, eläytyä meriin ja niiden elämänmuotoihin." Lohmann järjestää paviljongissa avoimia työpajoja. Hidaka Ohmun sanoma on se, ettei yksikään ihminen voi tuntea valtameriympäristöä kuten vedenalaiset lajit. 

Elämäntapamme vaikuttavat voimakkaasti maailman meriin. "Meidän on oltava tietoisia ymmärryksemme rajallisuudesta, ja empatian avulla ymmärtää muita eläviä olentoja, joiden elämään vaikutamme. Ihmisten on huomioitava muiden lajien tarpeet, sillä niillä on yhtä suuri oikeus elää tällä planeetalla."

Lohmann viittaa Peter Sengeen, tunnettuun organisaatiomuutosten ja empatian tutkijaan. Sengen systeemisen muutoksen teorian mukaan "ei riitä, että älyllisesti ymmärrämme haasteitamme, vaan meidän on myös ymmärrettävä emotionaalisesti, mitkä päätökset meidän on tehtävä, jotta voimme olla riittävän rohkeita tekemään vaikeita päätöksiä."

Muutos ja muuttuminen on aina pelottavaa.

Julia Lohmann
Julia Lohmann working on her installation called Hidaka Ohmu. Photo: Mikko Raskinen

Davosissa Julia Lohmannin merileväpaviljonki on osa Partnering with Nature -näyttelyä, jonka kuratoi amerikkalainen Cooper Hewitt -designmuseo. Näyttely koostuu neljästä projektista, joissa suunnittelijat tekevät poikkeuksellista yhteistyötä luonnon kanssa. 

Maailman päättäjiltä Lohmann vaatii uusia työskentelytapoja: vaihtoehtoisia tapoja tehdä jotain konkreettista loputtomien kokousten ja sähköpostien sijaan, missä puhumme ja kirjoitamme siitä, mitä meidän pitäisi tehdä. 

"Maailman talousfoorumin osallistujat voivat työstää merilevää kanssamme. Tämän kautta syntyy uudenlaista vuoropuhelua. Puhuminen samalla kun teet jotakin käsilläsi on erittäin vapauttavaa - ihmiset ovat emotionaalisesti läsnä ja uteliaita. Käsillä tekeminen on hyvin samankaltainen kokemus kuin luonnossa oleminen, välillä pitää olla hiljaa ja välillä toimia yhdessä. Luonnossa välillä pitää lopettaa ajattelu ja toimia vaistonvaraisesti, ja joskus päinvastoin. Tämä on ihmisille luontainen olotila, jossa on erittäin mukava olla."

Department of Seaweedin viesti maailman päättäjille

Lohmann sanoo, että meillä on taipumus ajatella ja tehdä asioita liian lyhyellä aikavälillä. "Ekologisen kriisin kannalta olemme jo jyrkänteen reunalla. Meidän on oikeasti aloitettava asioiden tekeminen toisin heti ja keskityttävä todella pitkäaikaisiin vaikutuksiin."

Lohmannin viesti Davosissa on kolmiosainen.

  1. Ensinnäkin, ole tietoinen jokaisesta päätöksestäsi. Opi kysymään lupa lastenlastenlapsiltasi. Onko se, mitä nyt teen, todella tarpeen heidän näkökulmastaan? Kannattaako minun sijoittaa rahani tulevilta sukupolvilta riistävään yritykseen? Mitä pitkäaikaisia ​​vaikutuksia päätöksellä on? Onko minun tarpeen lentää tai ostaa jotain? Aina, aina ajattele päätöstesi vaikutuksia muutama sukupolvi eteenpäin.
  2. Toiseksi, tee asiat toisin. Maailmassa on valtavasti ajatushautomoita, mutta tarvitsemme lisää 'tekemishautomoita'. Tiedämme jo, mitä meidän on tehtävä, joten meillä ei ole varaa käyttää aikaamme uusien suositusten kirjoittamiseen. Meidän on toimittava nyt.’ Lohmann ehdottaa, että muotoilu sisällytetään päätöksentekoprosesseihin – muotoilu on tekemisen tieteenala. ’Instituutioiden ei pidä viedä yhdessä tekemisen iloa esittelemällä vain valmiita ehdotuksia, vaan kansalaiset on otettava mukaan tekemään muutosta.
  3. Kolmanneksi, aloita korjaavien toimenpiteiden tekeminen. Meidän on oltava ketterämpiä ja rakennettava lisää yhteyksiä tieteen ja yhteiskunnan välille. Oma työni edistää merilevän hyötykäyttöä, sillä se kasvaa nopeasti ja on kuin valtamerten bambu. Merilevä ei ole pelkkä raaka-aine, vaan se elvyttää rehevöityneitä meriekosysteemejä. Voimme käyttää sitä lannoitteena, sisustuksessa ja tekstiileissä sekä muuttaa siitä muoviksi, biopolttoaineeksi tai väriaineeksi. Kasvaessaan levä puhdistaa meristä haitallisia ylimääräisiä ravinteita, esimerkiksi maatalouden valumia tai kalanviljelylaitosten ulosteita. Leviä tutkitaan jo paljon, mutta silti tarvitaan lisää yhteistyötä tieteenalojen välillä. Minulla on Aallossa siemenrahoitus Kemiantekniikan korkeakoulun kanssa uuden tutkimuksen käynnistämiseksi.

Kun erilaisten organisaatioiden ja ryhmien välille rakennetaan yhteistyötä, Lohmannin mukaan ensimmäinen askel on yhteisen kielen muodostaminen. Tämä tarkoittaa terminologian määrittelyä – tai jopa hylkäämistä – ja yhteneväisyyksien löytämistä eri tieteenalojen välillä. Suunnitelmien toteuttaminen on usein hidasta yksinkertaisesti siksi, että eri ryhmät puhuvat eri kieliä.

"Suuri osa yhteiskunnasta ei ymmärrä kaikkia tieteen tuloksia, koska tieteessä on erittäin abstrakti tapa keskustella. Poliittiset päättäjät eivät myöskään välttämättä ymmärrä, kuinka muotoilijat voivat edesauttaa yhteiskunnallisia muutoksia eri alojen välillä. Muotoilulla voi olla rooli laajan mittakaavan muutosten toteuttamisessa, sillä muotoilu tekee abstrakteista asioista konkreettisia. Muotoilijat voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään tiedettä, joka puolestaan antaa työkaluja, joilla voimme vastata edessämme oleviin ilmastokriisin monimutkaisiin ongelmiin - ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimpaan haasteeseen."

Julia Lohmannin Hidaka Ohmu. Kuva: Mikko Raskinen

Kuinka muotoilu saadaan käytännön päätöksentekoon?

Lohmannin mielestä on olennaista, kuinka opetamme muotoilijoita. "On paljon nuoria suunnittelijoita, jotka kysyvät, mitä he enää voivat suunnitella. Se on eräänlainen paradoksi, sillä muotoilijat on opetettu suunnittelemaan esineitä, mutta nyt suurinta osa ongelmistamme ei voi ratkaista tekemällä esineitä, vaan ne ratkaistaan tekemällä jotain muuta."

"Muotoilun tarkoitus on määriteltävä uudelleen: sen sijaan, että 'teemme esineitä' 'mahdollistamme kestävän muutoksen'. Tämä itsessään on iso ajattelumallin muutos. On muotoilijoita, jotka haluavat työskennellä tällä tavalla, mutta heille ei ole vielä tarpeeksi toimeksiantoja, jotta he elättäisivät itsensä."

Mitä Lohmann sitten ehdottaisi Maailman talousfoorumille? "He voisivat kutsua muotoilijoita jokaiseen kokoukseen ja käyttää kokouksen tavoitteita toimeksiantona: täällä on verkosto, joka haluaa tehdä tällaisen muutoksen. Muotoilija voi auttaa visualisoimaan muutokset tai ottaa osallistujat yhdessä tekemään toteuttamissuunnitelmaa. Aina kun poliittisilla päättäjillä on tiedotustilaisuus, se voi olla toimeksianto suunnittelijoille, mikäli heille annetaan pieni budjetti kokeiluihin."

Lohmann näkee suomalaisen julkisen sektorin edelläkävijänä tässä toimintatavassa. "Suomessa on hienoja kokeilubudjetteja, joista voi saada pienen avustuksen, jos on hyvä idea. Osa muotoilun laitoksen projekteista, kuten Design for Government ja Helsingin kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö, ovat jo askelia suuntaan, missä muotoilijat toimivat julkisen sektorin apuna muutosten toteuttamisessa."

"Ekosysteemin kantokyky on saavuttanut päätepisteen. Meidän pitää toimia - ja on toimittava nyt."

Teksti: Tiina Toivola
Valokuvat: Mikko Raskinen

Partnering with Nature – Muotoilu on muutosvoima 

Cooper Hewittin vaikuttava ja vuorovaikutteinen näyttely kutsuu maailman johtajat pohtimaan suhdettamme luontoon ja käynnistää keskustelun kestävistä toimintatavoista kansainvälisellä tasolla. Näyttelyn neljä installaatiota inspiroi osallistujia leikkimään luonnonmateriaaleilla, ymmärtämään luonnossa esiintyviä symbioottisia suhteita sekä miettimään yhtenäisempiä tapoja työskennellä luonnon kanssa.

Lue lisää Cooper Hewittin Partnering with Nature -näyttelystä.

Maailman Talousfoorumi keskustelee sidosryhmäkapitalismista 

50-vuotisjuhlavuotenaan World Economic Forum julkaisi joulukuussa 2019 uuden manifestin, jossa 'omistajakapitalismi' korvataan 'sidosryhmäkapitalismin' ideologialla. Talousfoorumin mukaan tämä soveltuu paremmin ilmastokriisistä, neljännestä teollisesta vallankumouksesta, automaatiosta ja globalisaatiosta käynnistyneisiin systeemisiin muutoksiin.

Maailman talousfoorumin perustaja Klaus Schwab mukaan "nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on muistuttanut meitä siitä, että ympäristö ei kestä nykyistä talousjärjestelmää, jolloin sen noudattaminen merkitsee tulevien sukupolvien pettämistä."

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomen Kulttuurirahasto logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Kulttuurirahasto jakaa aaltolaisille lähes miljoona euroa apurahoja

Suurin yksittäinen apuraha myönnetään professori Matti Liskille ja työryhmälle energiamurroksen markkinavaikutusten tutkimukseen.
Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuskiton auto – liikenteen tulevaisuus vai vähemmän tärkeä keksintö?

Apulaisprofessori Milos Mladenovic perehtyy automaattisten ajoneuvojen eettisiin haasteisiin osana Euroopan komission asiantuntijaryhmää.
lapsi älypotkupuvussa kuva: sampsa vanhatalo / helsingin yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Älypotkupuku tuo tietoa lapsen liikkeistä ja kehityksestä

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt keksintö antaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden lapsen spontaanin liikkumisen kvantitatiiviseen arviointiin luonnollisessa ympäristössä.
A doctor using an EHR system
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa sekä lääkärit että hoitajat ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmien käytettävyyteen

Tuoreen tutkimuksen perusteella hoitajien ja lääkärien näkemykset siitä, mitä asioita järjestelmissä pitäisi kehittää, poikkeavat kuitenkin toisistaan.