Uutiset

Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta

Tutkijoiden kehittämässä NPHarvest-prosessissa otetaan jäteveden typpi ja fosfori talteen siten, että niistä syntyy lannoitteeksi soveltuvaa ammoniumsulfaattiliuosta sekä fosfori- ja kalsiumpitoista sakkaa.
Jäteveden käsittely
Aalto-yliopistossa kehitetyn menetelmän testaus Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ja Ämmässuon kaatopaikalla onnistui hyvin. Kuvassa diplomityöntekijä Ilaria Righetto Water and Environmental Engineering -maisteriohjelmasta.

Jätevedet sisältävät suuria määriä typpeä ja fosforia, jotka ovat arvokkaita ravinteita. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämän NPHarvest-prosessin avulla nämä ravinteet voidaan ottaa talteen siten, että syntyy lannoitteeksi soveltuvaa puhdasta ammoniumsulfaattiliuosta sekä fosfori- ja kalsiumpitoista sakkaa. Prosessin avulla saadaan tuotettua kierrätyslannoitetta ja samalla säästää energiaa ja luonnonvaroja, sillä jätevesien ravinteiden kierrätys vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin sekä ilmastusenergian ja kemikaalien käyttöä jätevedenpuhdistusprosessissa.

Kalvojen käyttökelpoisuus varmistui

Prosessi toimii siten, että ensin jätevesi saostetaan kemiallisesti käyttämällä kalkkisuodinpölyä, jota syntyy teollisuuden sivuvirtana. Saostuksessa saadaan jäteveden fosfori talteen. Typen erottaminen ammoniummuodossa perustuu kaasua läpäisevän kalvon hyödyntämiseen. Prosessia voivat hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitokset, jotka saavuttavat säästöjä käsittelemällä jätevetensä paikan päällä lannoitteeksi sen sijaan, että johtaisivat ne jätevedenpuhdistamolle ja maksaisivat korotettua jätevesimaksua.

”Kalvojen kestävyyteen ja pestävyyteen liittyi epäilyksiä vielä keväällä, koska takana oli vain lyhytaikaisia kokeita. Kesällä pääsimme testaamaan prosessia usean kuukauden ajan ja samalla varmistui kalvojen käytettävyys. Tiedämme nyt, että prosessi toimiin haastavissakin ympäristöissä, kuten mädättämön kiertovesien ja kaatopaikalta suodattuneiden vesien käsittelyssä”, kertoo työelämäprofessori Anna Mikola.

Prosessikemikaalit edistävät kiertotaloutta

Prosessin vahvuus on siinä, että jätevedestä voidaan tuottaa erilaisia lopputuotteita tarpeen mukaan. Typen osalta esimerkiksi ammoniumfosfaatti sopii lannoitteeksi yleisesti ja ammoniumnitraatilla on käyttöä teollisuuskemikaalina. Fosforin talteenotossa voidaan hyödyntää erilaisia orgaanisia polymeerejä, kuten tärkkelystä, joka toimii perinteisten saostuskemikaalien tavoin.

NPHarvest-prosessissa käytetään happoa typen sitomiseksi lopputuotteeseen. Viikinmäessä tehdyissä koeajoissa osoitettiin, että käyttöön soveltuu myös fosforihappo, jota on tulevaisuudessa mahdollisuus tuottaa jätevesistä HSY:n kehittämän jätevesien fosforin talteenoton RAVITA™-prosessin avulla.

”Prosessin räätälöitävyys ja muokattavuus on tärkeää, kun siirrytään kiertotalousajatteluun, jossa yhden jäte on toisen raaka-aine”, Mikola muistuttaa.

Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja se on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja useiden alan yritysten kanssa: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum, Biolan, Nordkalk, Kemira ja Outotec.

Lisätietoja hankkeesta antaa:

Työelämäprofessori Anna Mikola, TkT
[email protected]
+358 40 7176 552

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.