Jarru satelliittiin ja missio kirkkaaksi– näin avaruus valloitetaan kestävästi
![Kestävä avaruuden valloitus kuvituskuva](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/o_288w_ah_n/public/2019-10/kestava_avaruustulevaisuus_-_illustration_veera_kortelainen.png?itok=bi2nABEv)
1. Avaruusmission päämäärä tulee miettiä huolella. Pitääkö tulosten saamiseksi todella lähteä avaruuteen, vai voisiko tutkimusongelman ratkaista muulla tavalla?
2. Mitä pienempi ja keveämpi satelliitti, sen parempi. Ylimääräinen paino voi olla lisäriski muille kiertoradan satelliiteille. Keveämpien satelliittien laukaisu on myös edullisempaa.
3. Satelliitille kannattaa käyttää mahdollisimman matalalla olevaa kiertorataa. Näin ilmakehän aiheuttama vastus auttaa aikanaan poistamaan satelliitin avaruudesta. Pieniä avaruusaluksia, kuten piensatelliitteja, saa laukaista vain kiertoradoille, joilta ne palaavat ilmakehään alle 25 vuoden kuluessa.
4. Satelliitti pitää rakentaa huolellisesti ja sen ohjelmiston testaamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Moni pieni avaruusalus päätyy suoraan avaruusromuksi rakentamisvaiheen hutiloinnin takia.
5. Satelliitin elinkaaren loppupää pitää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Satelliitti tarvitsee esimerkiksi jarrun, joka hidastaa sen vauhtia ja eristää sen akut mission lopussa – näin satelliitti voidaan tuoda turvallisesti ilmakehään.
Puhtaasta energiasta räätälöityyn lääketieteeseen – uusi kirja kertoo yliopiston vaikuttavuudesta
Aaltovaikutus on kunnianosoitus kymmenien tutkijoiden kunnianhimoiselle ja tinkimättömälle työlle.
![Aalto Effect book cover / Photo by Mikko Raskinen](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/1_6_288w_180h_d/public/2019-08/the_aalto_effect_book_16-8-2019_photo_mikko_raskinen_001_1.jpg?itok=s5Q92j9R)
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
![Professori Maria Sammalkorpi](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/Aalto_University_Maria_Sammalkorpi_10-6-2024_photo_by_Mikko_Raskinen_002.jpg?h=3c516e57&itok=akEFnUgM)
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.![bakteereja ohjataan magneettikentän avulla](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/bakteerit.png?h=9eadbaff&itok=i5Vm1LSf)
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.![2020 rajanylitykset pohjoismaissa](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2024-07/illustration_2.png?h=3dc4be93&itok=Rag-cQH7)
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.![Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Kuva Roope Kiviranta](/sites/g/files/flghsv161/files/styles/2_3_288w_125h_d/public/2022-05/Kauppakorkeakoulu_syyskuu_2021_photo_Kiviranta_Original.jpg?h=c2678654&itok=CuuP4FzT)