Uutiset

Ioncell-yritys tuo vauhtia tekstiilivallankumoukseen

Ekologista, kiertotalouteen loistavasti sopivaa tekstiilikuitua kehittävä Ioncell Oy on ensimmäinen yritys, jossa Aalto-yliopisto on perustajaosakkaana. Kolme avainhenkilöä kertoo tuoreen yrityksen suunnitelmista.
Laboratoriomaljoissa on erilaatuisia ja erivärisiä tekstiilikuituja ja niiden vierssä pöydällä kangastilkkuja, muun muassa farkkukangasta.
Ioncell®-teknologian avulla puusta ja tekstiilijätteestä voidaan tuottaa ekologisesti kestävällä tavalla korkealaatuista tekstiilikuitua. Kuva: Eeva Suorlahti
 Antti Rönkkö, Ioncell Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista:

Antti Rönkkö, Ioncell Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista:

”Tämä on kiehtovaa ja energisoivaa aikaa – on mahtavaa lähteä rakentamaan uutta yritystä ja ratkomaan sen avulla tekstiiliteollisuuden valtavia kestävyyshaasteita.

Siirryin tehtävään Nanso Groupin toimitusjohtajan paikalta. Hyppy ei ollut niin iso kuin voisi kuvitella. Vaikka Nanso on vanha ja vahva brändi, sen taustalla on lopulta pienehkö yritys, jolla on paljon startupin hyviä tunnuspiirteitä, kuten notkea toimintatapa ja matala hierarkia. Minäkin saatoin toimitusjohtajana miettiä ensin strategiaa, sitten täyttää exceliä ja sen jälkeen lakaista roskat lattialta.

Uudessa yhtiössä työni on tehdä ainutlaatuisesta teknologiasta kannattavaa liiketoimintaa. Ensimmäinen iso askel on löytää sijoittajat. Tähän asti Ioncell® on ollut ennen kaikkea tutkimushanke; tästä eteenpäin kehitystyötä tehdään kaupallisin periaattein. Pitää myös muun muassa rakentaa tiimi, luoda henkilöstökulttuuri ja hoitaa valtava määrä käytännön asioita toimitilojen etsimisestä työterveyden järjestämiseen.

Ioncell Oy:llä on kaikki mahdollisuudet kasvaa menestyväksi yritykseksi. Tekstiiliteollisuuden on pakko muuttua. Maailmassa tuotetaan vuosittain 110 miljardia tonnia tekstiilikuitua. Se on valtava määrä – tarpeeksi esimerkiksi 500 miljardiin t-paitaan. Tuotannosta 99 prosenttia on lineaarista eli materiaaleja ei kierrätetä. Neitseellisestä raaka-aineesta tehdään vaatteita, joita käytetään hetken ja heitetään sitten roskiin tai poltetaan energiaksi. Olen varma, että lapsemme ihmettelevät jo kymmenen vuoden kuluttua, miten tällainen luonnonvarojen haaskaaminen oli edes mahdollista.

Voimme valmistaa niin puusta kuin kierrätystekstiileistä laadukasta kuitua, joka on vahvempaa kuin neitseellinen puuvilla ja voidaan kierrättää useita kertoja. Globaalin tekstiilikuitumarkkinan arvo on vuodessa noin 200 miljardia euroa. Me tavoittelemme siitä 5–10 prosentin osuutta, mikä toisi meille satojen miljoonien eurojen vuotuiset lisensiointitulot. Emme kilpaile hinnalla vaan vastuullisuudella ja laadulla.”

 Herbert Sixta, Ioncell-teknologian kehitystä vetänyt emeritusprofessori, yksi Ioncell Oy:n perustajaosakkaista:

Herbert Sixta, Ioncell-teknologian kehitystä vetänyt emeritusprofessori, yksi Ioncell Oy:n perustajaosakkaista:

”Kovaa tutkimusta kaupallistavan startupin kasvu vaatii aikaa, osaamista ja paljon rahaa.

Ioncell®-teknologian toimivuus on osoitettu laboratoriossa ja lyhyissä vuoroissa myös pilottilinjastolla. Seuraava kehitysaskel on tehdä kuitua ympäri vuorokauden suljetussa kierrossa eli niin, että käyttämämme liuotin saadaan kierrätettyä lähes 100-prosenttisesti ja kierrätys integroitua osaksi valmistusprosessia. Se on ehdoton edellytys sekä menetelmän ekologisuuden että taloudellisen kannattavuuden takia. 

Sen jälkeen vuorossa on isomman demolaitoksen rakentaminen. Kun teknologian toimivuus on osoitettu myös siellä, tarvitaan todennäköisesti vielä iso kaupallinen tehdas. Vasta sitten menetelmä on valmis lisensioitavaksi isoille kuituvalmistajille. 

Ioncellin vahvuus on kuidun korkea laatu, jonka salaisuus on selluloosamolekyylien ominaisuuksien optimaalisessa hyödyntämisessä. Selluloosa on hyvin vahva materiaali – siitä rakentuvat puut ja muut kasvit kestävät äärimmäisiäkin olosuhteita. Käyttämämme ionisen liuottimen ja ilmarakokehruumenetelmän ansiosta selluloosamolekyylit saadaan kuituun pitkittäin, jolloin ne ovat vahvimmillaan.

Ioncell syntyi yliopistossa, ja yhteistyö opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa jatkuu tiiviinä. Osaamista tarvitaan myös ulkopuolelta. Esimerkiksi tuotannosta vastuussa olevalta teknologiajohtajalta vaaditaan vankkaa kokemusta tekstiiliteollisuudesta ja sen vaatimuksista.”

 Janne Laine, Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori:

Janne Laine, Aalto-yliopiston innovaatioista vastaava vararehtori:

”Yliopisto on yleensä saanut startupien osakkeita vastineeksi immateriaalioikeuksien siirrosta. Nyt päätimme ensimmäistä kertaa lähteä perustajaosakkaaksi yritykseen, useastakin syystä. 

Meille on kertynyt pitkältä ajalta paljon kokemusta startupien alkuvaiheen tarpeista ja haasteista. Ioncell® on lupaava teknologia, jonka kehitykseen Aalto on panostanut poikkeuksellisen paljon. Halusimme tehdä kaikkemme, että yritys saa hyvän alun.

Tutkimuslähtöisen yrittäjyyden tukeminen on meille strategisesti tärkeä tavoite, ja otamme aktiivisemman roolin yritysten kätilöinnissä myös jatkossa. Tällä hetkellä sijoittajien rahaa keräävät erityisesti yritykset, jotka keskittyvät uusiutuvaan energiaan, akkumateriaaleihin, biomateriaaleihin ja muihin kestävän kehityksen ratkaisuihin sekä kvanttiteknologiaan, tekoälyyn ja terveysteknologiaan liittyviin sovelluksiin. Samat alat ovat Aallon tutkimuksen painopisteitä. Haluaisin jatkossa nähdä enemmän myös luovien alojen aaltolaisia kasvuyrityksiä. 

Tulevaisuudessa toivon ja uskon näkeväni startupit yhä useammin väitöskirjatutkijoiden urapolkuna. Syväteknologiaa kaupallistavat yritykset tarvitsevat uusinta tutkimusosaamista. Hyvä esimerkki on Aallosta ja VTT:stä ponnistanut IQM, joka on jo rekrytoinut merkittävän määrän kvanttiteknologian tohtoreita lähialueilta ja kauempaakin.”

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 31 lokakuussa 2022.

Bioinnovaatiokeskus on avattu

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskus on aloittanut toimintansa ja sen avajaisia juhlistettiin avajaistilaisuudessa 1. kesäkuuta 2022.

Ioncell-kuidun pilottituotantolinjasto toimii Bioinnovaatiokeskuksessa, jonka perustamista on tukenut Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Susanna Ahola, Niklas von Weymarn and Michael Hummel
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Jukka Jokinen_Flip_2018_2_photo Jukka Jokinen
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköskuutit muuttavat kaupunkiympäristöämme – mutta miten?

Sähköpotkulaudat ovat osa aiempaa ekologisempaa kaupunkiliikennettä. Näkymä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.
Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta seisovat aurinkoisena päivänä merenrannassa. Etualalla näkyy rantakiviä, taustalla meri. Musharraf tervehtii kuvaajaa hymyillen kuten laivan kapteeni, "vieden kättä lippaan".
Aalto Magazine Julkaistu:

Jaakonmeren testialue ja etäohjattu autolautta olivat vasta alkua – Suomi on autonomisen merenkulun edelläkävijä

Autonomiset laivat voivat muuttaa koko merenkulkualan tulevaisuuden, sanovat meriteknologian asiantuntijat Mashrura Musharraf ja Sauli Eloranta.
Tom Lindholmin henkilökuvaan on yhdistetty piirroskuva, jossa on lentokone ja voimalaitos.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Matka, joka jäisi nyt tekemättä

Tom Lindholm on Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja. Tehdessään graduaan 1990-luvun lopulla hän matkasi voimalaitoksissa eri puolilla maailmaa.
Punaiseen kukkamekkoon pukeutunut Eliisa Lotsari katsoo hymyillen kameraan, taustaseinällä on suuri sinisävyinen lasitaideteos
Aalto Magazine Julkaistu:

Arjen valintoja: Eliisa Lotsari, pulahdatko mielelläsi avantoon?

Akatemiatutkija ja vesitekniikan apulaisprofessori viihtyy kylmien vesien äärellä niin luonnossa kuin laboratoriossa.