Uutiset

Ilmastonmuutos ja korona vaativat jarrua – mutta eteenpäinkin on uskallettava

Taloudessa pitkä rannalle jääminen on ennennäkemättömän kallista, taloustieteen professori Matti Liski pohtii kirjoituksessaan.
Kuvassa näkyy taloustieteen professori Matti Liski.
Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto.

Korona kiilasi jo alkuvuodesta ilmastonmuutoksen ohi monen ihmisen ykköshuolenaiheena. Kahdella ongelmalla on kuitenkin myös paljon yhdistäviä tekijöitä, ja yksi niistä on tarve painaa nopeasti jarrua.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset ovat sitä suuremmat mitä nopeammin vaikutukset tulevat. Jos Grönlannin jääpeite sulaa tulevina vuosikymmeninä, merenpinta voi nousta globaalisti 6–7 metriä, mikä olisi katastrofi isolle osalle maapalloa. Jos sulaminen tapahtuu seuraavan 1000 vuoden aikana, vaikutuksiin voidaan varautua ja taloudelliset ja inhimilliset kustannukset jäävät pienemmiksi.

Myös koronaepidemiassa taudin etenemisen jarruttaminen on hyödyksi, jos tautia ei voi tukahduttaa. Näin yhteiskunta ehtii sopeutumaan tautiin.

Koronan ja ilmastonmuutoksen suurin yhteinen nimittäjä on se, että päätöksiä tehdään osin tuntemattomalla maaperällä, terra incognita. Koronatauti on alussa tuntematon: emme tiedä kuinka moni on sairastunut ja sitä kautta olemmeko jo ylittäneet kriittisen pisteen, jonka jälkeen terveydenhuolto ei voi ottaa vastaan kaikkia sairastuneita. Samoin ilmastonmuutoksessa emme tiedä, mikä lämpötila esimerkiksi sulattaa jäätiköt. Ehkä sulaminen on jo peruuttamaton.

Katastrofien hallinnassa kriittisten pisteiden pelko perustelee jyrkät toimet, kuten hallituksen nyt toteuttamat. Koronan suhteen tiedämme jo, ettei kriittistä pistettä ole vielä Suomessa ylitetty ja terveydenhuolto kestää. Informaation lisääntyminen perustelee talouden rajoitustoimien asteittaisen purkamisen, mikä sekin on hallituksen valitsema politiikka.

Nyt valittua politiikkaa voisi verrata luisteluun ohuella jäällä. Korona pakotti meidät rannalle, mutta koska taloudessa rannalle jääminen johtaa ennennäkemättömiin kustannuksiin, on kokeiltava, uskaltauduttava ohuelle jäälle. Pelko jään rikkoutumisesta ohjaa kohti rantaa, mutta jään kestäminen kannustaa kokeilemaan asteittain pidemmälle. Risahdukset jäällä pakottavat kääntymään, mutta jos jää kestääkin, niin uudelleen ja yhä kauemmaksi on yritettävä. Tämän hallitus on koronakriisissä ymmärtänyt oikein.

Ilmastokriisissä ensimmäinen käännös kohti rantaa on vielä tekemättä. Päästöihin kohdistuvia sulkutoimia ei pidetä koronakriisin tapaan välttämättöminä. Ei, vaikka ne ovat tuntemattoman edessä vahvasti perusteltuja, kunnes tiedämme enemmän.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Korkealta (Hotelli Clarionista) otettu maisemakuva Helsingin Hietalahdesta, etualalla merta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Argumenta-hanke arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professuuriin

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta.
Urs Dieker working with wood, kuva Eren Öztekin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hollywood-puvustaja luo säihkettä biomateriaaleista

Tulevaisuuden tv- ja elokuvapuvustus pohjautuu luonnonmateriaaleihin, uskoo tekstiilitaiteilija Urs Dierker.
Kuva: Eeva Suorlahti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Professori Nitin Sawhney istumassa rannalla, kuva: Veera Konsti
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Nitin Sawhney, miten kriisit muuttavat meitä?

Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.