Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ilmastointi nielee vuosisadan lopulla jopa 35 kertaa enemmän energiaa kuin nykypäivänä.
The cover that was submitted for Energy and Environment Sciences
Sekä ilmastoinnin tarve että aurinkosähkön tuotanto kumpuavat samasta lähteestä. Kuva: Casey McGee

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ilmastoinnin kasvava tarve on yksi globaalin energiakeskustelun kriittisimmistä kysymyksistä. Nyt Aalto-yliopiston, MIT-yliopiston ja SMART:n (Singapore-MIT Alliance for Research and Technology) tutkijat ovat selvittäneet, miten kasvava energiantarve voisi vauhdittaa entisestään globaalin aurinkosähköalan kasvua – kumpuavathan sekä ilmastoinnin tarve että aurinkosähkön tuotanto samasta lähteestä eli auringosta.

Tutkijat hyödynsivät työssään ennusteita globaalista sosio-ekonomisesta kehityksestä, ilmastonmuutoksesta sekä ilmastointilaitteiden energiatehokkuuden paranemisesta. Valtavan datamassan pohjalta he laativat ennusteen, jonka mukaan ilmastoinnin vuosittainen energiankulutus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä nykyisestä, noin koko Ranskan sähkönkulutusta vastaavasta 400 terawattitunnista lähes 14 000 terawattituntiin, mikä vastaa lähes koko Intian sähkönkulutusta. Liiketoiminnassa tämä 35-kertaistuminen tarkoittaa kasvua nykyisestä noin 50 miljardista eurosta jopa yli biljoonaan euroon vuodessa.

Varastointi lisää mahdollisuuksia

Tutkijoiden mukaan aurinkosähköllä voitaisiin jo nyt kattaa noin 50 prosenttia ilmastointiin käytetystä sähköstä, kun aurinkosähkön varastointimahdollisuutta ei huomioida. Osuus kuitenkin kasvaa merkittävästi vuosisadan aikana, koska ilmastointilaitteet yleistyvät eniten vaurastuvilla trooppisilla alueilla, jossa aurinkosähkön ja ilmastoinnin tarpeen vuosittaiset vaihtelut ovat pieniä.

Mikäli vuorokauden sisäiset vaihtelut saadaan tasoitettua kotitalouksiin hyvin sopivilla kylmävarastoilla, jopa 81 prosenttia ilmastoinnin vaatimasta energiasta voitaisiin saada auringosta tämän vuosisadan lopulla.

Tutkija Hannu Laineen mukaan aurinkosähkön käyttöä ilmastoinnin pyörittämiseksi on aiemmin tutkittu paljon pienessä mittakaavassa, kuten yksittäisissä taloyhtiöissä. Laajempaa, globaalin mittakaavan analyysiä ei kuitenkaan ole tehty.

”Meiltä on myös puuttunut tieto ja keskustelu siitä, miten iso kuva muuttuu väestön vaurastuessa, maapallon lämmetessä ja ilmastointilaitteiden tehon kasvaessa. Toivomme, että nämä tulokset lisäävät sekä poliitikkojen, tutkijoiden että bisnesmaailman kiinnostusta ilmastoinnin ja aurinkosähkön synergiaan”, hän sanoo.

Artikkeli “Meeting Increased Global Cooling Demand with Photovoltaics during the 21st Century” julkaistiin Energy and Environmental Science -lehdessä 11. syyskuuta. Artikkeli nostettiin merkittävyytensä vuoksi lehden takakanteen. Linkki aiempaan verkkojulkaisuun.

Lisätietoja:

Tutkija Hannu Laine
p. 040 551 3745
[email protected]  

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa
Tiedotteet Julkaistu:

Äitiä ahdistanut raskaus voi näkyä pikkuvauvan tunnereaktioissa

Tuore tutkimus osoittaa, että keskiraskaudessa ahdistusta kokeneiden äitien vauvojen aivot reagoivat surulliseen puheeseen muita vauvoja vähemmän.
4G:n nopeus riittää useimmille käyttäjille
Tiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: 4G:n nopeus ei ole sovellusten käyttäjälle ykkösasia

Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat verkon nopeutta enemmän omat odotukset sekä puhelimen ja sovellusten toimivuus.
Aalto-yliopistokiinteistöt ACRE toimitusjohtaja managing director Ville Jokela Kuva: Kalle Kataila
Nimitykset, Kampus, Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Ville Jokela nimitetty Aalto-yliopistokiinteistöjen toimitusjohtajaksi

Jokela vastaa yhtiön päivittäisestä johtamisesta 1.1.2020 alkaen.
Uusien magneettikenttäantureiden etäisyys aivojen pinnasta on vain noin puolet siitä, mitä se on nykyisissä magnetoenkefalografia- eli MEG-laitteissa. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä ja Mika Seppä.
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi aivokuvantamislaite mukautuu pään kokoon – signaalit voidaan mitata lähes yhtä tarkasti kallon päältä kuin sen sisäpuolelta

Pään kokoon mukautuvat, hermosolujen tuottamia magneettikenttiä mittaavat anturit mahdollistavat entistä tarkemman aivotoiminnan mittaamisen.