Uutiset

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä. Voiko näin jatkua, kun maailman väestö jatkaa kasvuaan?
maankäyttö
Kestävä ruoantuotanto: Vihreällä merkityllä alueella ruoantuotantoa eli kalorimäärää voidaan lisätä nykytasoon verrattuna. Punaisella alueilla tuotanto vahingoittaa jo nykytasolla ympäristöä, joten tuotantoa pitäisi hillitä. (Gerten et al 2020).

Jotta 10 miljardia ihmistä voidaan ruokkia siten, ettei maapallon sietokyky ylity, tutkijat ehdottavat ratkaisuksi radikaalisti erilaisten viljelytapojen omaksumista, ruokahävikin vähentämistä sekä ruokavalion muuttamista. Siis teknologista ja sosiokulttuurista U-käännöstä.

Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkijat ovat olleet mukana tutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu  Nature Sustainability -lehdessä. Kansainvälistä tutkimusta on johtanut Potsdam Institute for Climate Impact Research (PIK).

”Maapallon tilan ja maatalouden tuotantokäytäntöjen vaikutusten tarkastelu aiheuttaa paljon huolta, mutta antaa myös toivoa – jos ratkaiseviin toimiin ryhdytään välittömästi”, sanoo tutkimuksen vetäjä professori Dieter Gerten PIK:stä ja Berliinin Humboldt-yliopistosta.

Tällä hetkellä lähes puolet maailman ruoantuotannosta perustuu ympäristön riskirajojen ylittämiselle. Käytämme liikaa maata viljelykasveja ja karjaa varten, lannoitamme liian voimakkaasti ja kastelemme enemmän kuin mihin meillä olisi varaa.

Koska väestö jatkaa kasvuaan, on pohdittava, miten ruokaa voisi tuottaa kestävällä tavalla. 

Maailmanlaajuista porrastamista: joillakin alueilla vähemmän on enemmän

Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka monta ihmistä voitaisiin ruokkia, mikäli tuotannossa noudatetaan ympäristön kestävyyden periaatteita maailmanlaajuisesti. Ympäristön sietokyvyn määrittelemisessä selvitettiin ne planetaariset rajat, joita tulee noudattaa, jotta ihmiskunnalle taataan turvallinen elinympäristö. Maatalouden osalta merkityksellisimmiksi osoittautuivat neljä planetaarista rajaa yhdeksästä: luonnon monimuotoisuus, maankäytön muutokset, makean veden käyttö ja typen kierto.

Planetaarisia rajoja tarkasteltiin maailmanlaajuisen simulointimallin avulla. Analyysi osoittaa, mitä planetaarisia rajoja nykyinen ruoantuotanto rikkoo ja miten ruoantuotannon kehityskulkua voitaisiin muuttaa kestävämpään suuntaan.

"Rohkaiseva tutkimustulos on se, että teoriassa 10,2 miljardia ihmistä voidaan ruokkia maapallon toimintaa vaarantamatta", toteaa professori Gerten.

”Tällä hetkellä maatalous käyttää monilla alueilla liikaa vettä, maata tai lannoitteita. Näiden alueiden tuotantoa on muokattava vastaamaan ympäristön kestävyyden vaatimuksia. Maataloustuotantoa voidaan kuitenkin kasvattaa kestävällä tavalla monilla alueilla. Esimerkiksi suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa tehokkaampi veden ja ravinteiden käyttö voisi parantaa satoisuutta huomattavasti”, kertoo PIK:n johtaja, professori Johan Rockström.

Kestävämpi maatalous lisäisi samalla ilmastoresilienssiä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä rajoittaisi ilmaston lämpenemistä.

Osassa Lähi-itää, Indonesiassa ja jossakin määrin myös Keski-Euroopassa maatalous ylittää paikalliset ja maapallon sietokyvyn rajat niin voimakkaasti, että kestävätkään järjestelmät eivät täysin pysty tasapainottamaan ympäristölle aiheutuvaa painetta. Maataloustuotannon uudelleenjärjestelyn jälkeenkin kansainvälisellä kaupankäynnillä keskeinen asema maailman ruokkimisessa kestävästi.

Kova pala purtavaksi: ruokavaliomuutoksia tarvitaan

Kuluttajilla on tärkeä osuus muutoksessa. Laajat ruokavaliomuutokset ovat välttämättömiä, kun pyritään kohti kestävää ruoantuotantoa. Monin paikoin, varsinkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, eläinproteiinit tulisi osittain korvata palkokasveilla ja muilla kasviperäisillä proteiininlähteillä.

”Muutokset ovat ainakin aluksi vaikeita ja haastavia. Pitkällä aikavälillä kestävämmän ruokavalion noudattamisesta on kuitenkin hyötyä paitsi maapallon myös terveyden kannalta”, lisää Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mika Jalava.

Toinen ratkaiseva tekijä on ruokahävikin vähentäminen. Sekä tutkimuksen skenaarioissa että viimeisimmässä maankäyttöä koskevassa IPCC:n erikoisraportissa todetaan, että tällä hetkellä jopa 30 prosenttia tuotetusta ruoasta menee hukkaan.

”Vaaditaan määrätietoista politiikkaa, jolla sekä tuottajia että kuluttajia kannustetaan kohti kestäviä päämääriä”, Jalava toteaa.

Paikalliset olosuhteet huomioon

Tutkimuksen kenties haastavin osio liittyy maankäyttöön.

”Maankäyttöä ja -hoitoa on muutettava radikaalisti, mikäli haluamme turvata kestävän tulevaisuuden. Monien ihmisten elinkeino on riippuvainen maasta ja sen käytöstä, mikä tekee muutoksesta poliittisesti erittäin haastavaa. Jos muutoksesta seuraa selkeitä sosiaalisia hyötyjä, on mahdollista, että muutos pystytään tekemään ja näin tasapainottamaan ajoissa maapallon tilaa”, sanoo professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Artikkeli: Dieter Gerten, Vera Heck, Jonas Jägermeyr, Benjamin Leon Bodirsky, Ingo Fetzer, Mika Jalava, Matti Kummu, Wolfgang Lucht, Johan Rockström, Sibyll Schaphoff, Hans Joachim Schellnhuber (2020): Feeding ten billion people is possible within four terrestrial planetary boundaries. Nature Sustainability [DOI 10.1038/s41893-019-0465-1]

Web-linkki artikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41893-019-0465-1

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvassa näkyvät rahoituksen opiskelijat Omar Khary ja Valtteri Heikkala. Kuva on saatu opiskelijoilta.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Vaihto-opiskelu vaihtui Case korona -raportin laatimiseen

Oma aktiivisuus ja opiskelijoiden osaamiseen luottava professori tekivät kolmannen vuoden rahoituksen opiskelijoista yhteiskunnallisesti merkittävän raportin kirjoittajia.
teleconferencing study. Image Aalto university / Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten etäkokoukset sujuvat? Osallistu tutkimukseen kertomalla kokemuksesi Twitterissä!

Aalto-yliopiston puheenkäsittelyn tutkijat haluavat auttaa parantamaan viestintätyökaluja käyttäjien kokemusten perusteella.
Marko Nieminen vaakakuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi”

Koronavirus sotki Fusion Grid -hankkeen tutkijoiden suunnitelmat. Jotta projekti voisi jatkua, Marko Nieminen matkusti Namibiaan ja ajoi vuorokaudessa 1400 kilometriä kuljettaakseen tarvittavan välineistön Oniipan kylään sekä ehtiäkseen KLM:n viimeiselle lennolle Eurooppaan.
Katri Kauppi, Associate Professor of Logistics. Photo: Mortti Saarnia / Aalto University
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koronavirus aiheuttaa merkittäviä tuotanto- ja toimitusvaikeuksia

Epidemian jälkeen voimme nähdä nykyistä enemmän sekä varmuusvarastointia että hankintojen jakamista useamman toimittajan kesken.