Hyvän tieteellisen käytännön ohjeistus (HTK-ohje) on uudistunut
Aalto-yliopisto on sitoutunut noudattamaan hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkausepäilyjen selvittämistä koskevaa, uusittua ohjetta 28.8.2023 alkaen. Kansallisen ohjeen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa on antanut Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Aalto-yliopisto on ollut sitoutunut saman ohjeen edeltävään, vuonna 2012 annettuun versioon ja soveltaa sitä siirtymäohjeiden mukaisesti. Uusittu ohje antaa tietoa hyvän tieteellisen käytännön mukaisesta toiminnasta tutkimuksessa ja tutkimusorganisaatiossa. Lisäksi ohje sisältää menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen tutkimisesta.
Tutkijoita uusi ohjeistus sitoo välittömästi. Ohjeeseen sitoutuminen velvoittaa yliopistoa noudattamaan sitä kaikessa tutkimustoiminnassa ja kaikilla tieteenaloilla. Sitoutuminen tarkoittaa siten, että jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen (tutkijat, opiskelijat, muu henkilöstö) tulee tuntea hyvän tieteellisen käytännön vaatimukset ja noudattaa niitä. Yliopisto tarjoaa hyvästä tieteellisestä käytännöstä tietoa, koulutusta ja tukea. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen on osa yliopiston eettisiä periaatteita. Lisätietoja:
- Tutkimusetiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö | Aalto-yliopisto
- III Vastuumme toiminnan eettisyydestä / osa 1 | Aalto-yliopisto
Opiskelijoita koskevat uudet ohjeet vahvistetaan vuoden loppuun mennessä Akateemisten asiain komiteassa. Lisätietoja opiskelijoiden ohjeistuksesta:
Aalto-yliopisto vastaa omassa yhteisössään tapahtuneista mahdollisista hyvän tieteellisen käytännön loukkausten selvittämisestä uudistetun ohjeen mukaisesti. Lisätietoja:
Ohjeen keskeiset uudistukset
Päivitystyössä on selkiytetty kansallisen ohjeistuksen yhteneväisyyttä eurooppalaisen käytännön kanssa.
Keskeisimmät päivitettyyn ohjeeseen tehdyt muutokset ovat:
- HTK-prosessin kestoa ja TENKin lausunnon pyytämisaikaa on lyhennetty,
- tutkimusetiikan tukihenkilöiden toimenkuva on lisätty,
- hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan luokittelua on yhtenäistetty kansainvälisen käytännön kanssa,
- HTK-loukkausten tunnistamiseen on liitetty vakavuusasteen arviointi,
- eurooppalainen suositus HTK-loukkaustutkinnan osapuolten suojelusta on otettu huomioon,
- tutkijoiden merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus on lisätty,
- pro gradu -tasoisiin opinnäytteisiin kohdistuneiden loukkausepäilyjen käsittely on vastuutettu korkeakouluille ja
- hyvä tieteellinen käytäntö on käännetty englanniksi research integrity.
Linkki pdf-tiedostoon. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (tenk.fi)
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.