Uutiset

Historian kahdeksannella Taloudenpuolustuskurssilla puhuttiin riskeistä

Radikaalissa epävarmuudessa kannattaa pyrkiä hahmottamaan erilaisia skenaarioita ja suhtautua kriittisesti tarinoihin ”uudesta ajasta”, sanovat Kauppakorkeakoulun professorit.
Kuvassa näkyy Taloudenpuolustuskurssin puhujia keskustelemassa lavalla.
Apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa (oik.), toimitusjohtaja Annikka Hurme ja toimitusjohtaja Elina Björklund keskustelivat Helsingin Sanomien toimittajien kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun riskit realisoituvat. Kuva: Aalto-yliopisto / Susanna Rosin

Aalto University Executive Educationin ja Helsingin Sanomien järjestämä talouselämän vaikuttajia, akateemisen maailman johtavia asiantuntijoita ja poliitikkoja yhteen kokoava tapahtuma Taloudenpuolustuskurssi pidettiin keskiviikkona 21. syyskuuta jo kahdeksannen kerran. Kauppakorkeakoulun asiantuntemusta tapahtumassa edustivat Aalto-professori Matti Keloharju ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.

Skenaariot apuna strategiatyössä

Päätöksentekijöiden on pystyttävä tekemään päätöksiä myös radikaalissa epävarmuudessa, jossa riskit ovat suuria ja muutokset nopeita ja voimakkaita. Mutta mitä tehdä, kun perinteisten tilastollisten mallien ennustekyky romuttuu ja kun maailma onkin yhtäkkiä aivan erilainen kuin se, josta ennustemallien data on kerätty? Eeva Vilkkumaan mukaan tällaisessa tilanteessa kannattaa luopua pyrkimyksestä ennustaa tulevaisuutta.

”Radikaalissa epävarmuudessa olennaista on ennustamisen sijaan pyrkiä hahmottamaan useita mahdollisia tulevaisuuksia eli skenaarioita, jotka ovat parhaimmillaan konkreettisia ja uskottavia, mutta keskenään erilaisia kuvauksia tulevaisuudesta. Pitkän tähtäimen strategiatyössä skenaarioiden rakentaminen vaatii yleensä monen epävarmuustekijän huomiointia ja sitä, että kullekin epävarmuustekijälle määritetään useampia vaihtoehtoisia kehityskulkuja.”

Eeva Vilkkumaa
Tieto- ja palvelujohtamisen apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Kuva: KukkaMaria Rosenlund.

Vilkkumaan mukaan skenaarioinnissa on tärkeää hyödyntää ihmisasiantuntijoiden luovaa kykyä kuvitella kehityskulkuja, joita ei ole koskaan ennen tapahtunut. Analyyttisista menetelmistä on kuitenkin hyötyä kehityskulkujen yhdistelemisestä aiheutuvan monimutkaisuuden käsittelyssä.

”Esimerkiksi eräs yritys pohti siirtymistä uudelle markkinalle ja halusi kartoittaa siihen liittyviä epävarmuuksia. Hahmottelimme kymmenen uuteen markkinaan liittyvää epävarmuustekijää ja niille kullekin kolme tai neljä erilaista mahdollista kehityskulkua. Näiden yhdistelmänä rakensimme lähes 800 000 skenaariota, joista pystyimme analyyttisten menetelmien avulla valitsemaan neljä uskottavaa ja keskenään mahdollisimman erilaista skenaariota.”

Skenaariopohjaista strategiatyötä voidaan tehdä kahdesta erilaisesta näkökulmasta: varautumalla erilaisiin tulevaisuuksiin tai muokkaamalla toimintaympäristöä kohti haluttua tulevaisuutta. Varautumisnäkökulma on tarpeellinen erityisesti silloin, kun mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuuteen ovat rajalliset. Usein vaikutusmahdollisuuksia kuitenkin on, jolloin puhtaasti varautumiseen perustuva strategia on epäoptimaalinen. Tyypillisiä toimintaympäristön muokkaamiseen tähtääviä strategiatoimenpiteitä ovat esimerkiksi sääntelyyn vaikuttaminen, radikaalien innovaatioiden kehittäminen ja yritysostot. Puhtaasti toimintaympäristön muokkaamiseen perustuva strategia on kuitenkin riskialtis, koska tulevaisuus saattaakin olla jotain aivan muuta kuin mitä toivottiin.

”Omassa tutkimuksessani olen kehittänyt päätösanalyyttisia menetelmiä, jotka auttavat huomioimaan samanaikaisesti sekä varautumisnäkökulman että toimintaympäristön muokkauksen näkökulman. Nämä menetelmät auttavat tunnistamaan ne toimenpiteet, joilla yritys pärjää erilaisissa tulevaisuuden skenaarioissa ohjaten samalla kehitystä toivottuun suuntaan”, Eeva Vilkkumaa sanoo.

Tarina velan vaarattomuudesta on vaarallinen

Professori Matti Keloharju kysyi omassa puheenvuorossaan, elämmekö sellaisen ”uuden ajan” äärellä, jossa taloustieteen perinteiset lainalaisuudet eivät enää päde. Hän pohti, miksi tarinaa uudesta ajasta kerrotaan, vaikka historia osoittaa, ettei tarinalle ole perusteita.

”Historiassa on paljon esimerkkejä uutta aikaa julistavista tarinoista, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet virheellisiksi. Muun muassa kuuluisa amerikkalainen taloustieteilijä Irwing Fisher ennusti osakkeiden hintojen kohonneen pysyvästi korkealle tasolle havaitakseen, että vuoden 1929 suuri pörssiromahdus tapahtui vain muutama päivä myöhemmin.”

Matti Keloharju
Rahoituksen professori, Aalto-professori Matti Keloharju. Kuva: Aalto-yliopisto / Sara Viitala

Keloharjun mukaan tarinaa uudesta ajasta halutaan ylläpitää, koska raflaavat lausunnot ja otsikot herättävät huomiota ja auttavat markkinoimaan palveluita kuluttajille tai sijoittajille. Kun huomiota herättäviä väitteitä toistetaan tarpeeksi kauan, monet alkavat oikeasti uskoa niihin ja ajatella, että ”uusi aika” vaatii uusia toimia. Koska tarinoita on myös helpompi mieltää kuin yksittäisiä faktoja, ne välittyvät todennäköisemmin myös muille ihmisille.

”Olisittekohan tekään tulleet tänään paikalle, jos tämän tapahtuman teemana olisi ollut riskien sijaan se, että tehdään kaikki niin kuin aina ennenkin”, Keloharju kysyi.

Tarinoilla on merkitystä myös poliittisessa päätöksenteossa, sillä päätöksentekijöillä on niukasti aikaa tutustua yksityiskohtiin. Tällöin liioitteleva tarina voi houkutella toimimaan tarinan mukaisesti ja esimerkiksi jakamaan talouden kakun uudella tavalla. Tarinat voivat olla harmittomia, mutta Keloharju varoittaa perustamasta omaa taloudenpitoa tai talouspolitiikkaa liioiteltuihin tarinoihin.

”Politiikassa rahaa voidaan helposti jakaa esittämällä, että tällä kertaa kaikki on toisin. Esimerkiksi tarina siitä, ettei velalla ole merkitystä, on kuitenkin vaarallinen”, hän totesi ja muistutti, etteivät kaikki asiat muutu edes radikaalien riskien ja kriisien aikana.

”Siitä huolimatta, että esimerkiksi taloudenpitäjien toimia rajoittavat rajoitteet, talouden tasapainotila ja instituutiot muuttuvat, taloustieteen peruslainalaisuudet tuskin muuttuvat.”

 

Taloudenpuolustuskurssin järjestivät Aalto-yliopisto Töölön juhlavissa tiloissa liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluja globaalisti tarjoava Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat. Yhteistyökumppaneina olivat Suomen Ekonomit, Tekniikan Akateemiset ja Työeläkeyhtiö Elo. 

Taloudenpuolustuskurssin verkkosivut: https://taloudenpuolustuskurssi.fi/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin isäntinä toimivat Aalto-yliopiston apulaisprofessori Robin Gustafsson ja yliopistolehtori Timo Seppälä. Podia juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast jatkuu – ensimmäisessä jaksossa aiheena päästökauppa

Alustatalouden faktat ja myytit saa jatkoa nyt starttaavalla kolmannella tuotantokaudella.
mies katse niitylle päin, selkä kameraan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sisäministeriö: Noin joka kolmas ukrainalainen haluaa jäädä Suomeen, moni on epävarma tulevaisuudesta

Tuloksia ovat analysoineet väitöskirjatutkija Anastasiya Koptsyukh Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta ja tutkija Arseniy Svynarenko Nuorisotutkimusseurasta.
Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.