Uutiset

Hiilidioksidin talteenotto kiinnosti eurooppalaisia opettajia ja oppilaita

Kolmisenkymmentä yläkoululaista ja luonnontieteen opettajaa eri puolilta Eurooppaa tutustui energiatekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa.
Comenius-ryhmä pääsi tutustumaan käytännön tutkimustyöhön koehallissa, jossa laitoksen tutkijat esittelivät laitteistoa, joka käyttää hiilidioksidia kalsiumkarbonaatin keräämiseksi  metalliteollisuuden kuonasta.

Vierailun isäntänä toimi energiatekniikan professori Mika Järvinen, joka kertoi tulevaisuuden kestävän ja uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksista.

Energiatekniikan laitoksella on tehty uraauurtavaa tutkimusta menetelmästä, jossa käytetään hyväksi ylikriittisen veden ainutlaatuisia ominaisuuksia. Ylikriittinen vesi on veden neljäs olomuoto, joksi vesi muuttuu, kun sitä altistetaan sekä kuumuudelle että valtavalle paineelle. Menetelmän avulla erilaiset biomassat voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää energiantuotantoon ja hyödyllisiksi sivutuotteiksi. 

– Erityisesti täysin orgaaninen biomassa voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan ilman, että mitään ylimääräisiä aineita tai jätettä jää jäljelle. Menetelmällä on siten valtavasti hyödyntämismahdollisuuksia, sanoo Mika Järvinen.

Hiilidioksidin talteenottoon liittyvässä tutkimuksessaan Järvisen tutkimusryhmä on kehittänyt pilottikoon prosessin, jossa teräskuonasta ja savukaasujen hiilidioksidista voidaan tehdä arvokasta saostettua kalsiumkarbonaattia, jota käytetään muun muassa paperi-, muovi-, tiili- sekä lääketeollisuuden raaka-aineena.

– Upeaa tässä on se, että pystymme ottamaan arvokkaat mineraalit talteen terästeollisuuden muuten hyödyntämättömästä tuotevirrasta ja kierrättämään ne takaisin teollisuuden raaka-aineeksi. Sidomme myös samalla suuren määrän hiilidioksidia ja prosessin ansiosta säästyy valtavia määriä yhä väheneviä luonnonvaroja.

Mika Järvisen energiaan liittyvä pääviesti Comenius-ryhmän mahdollisille tulevaisuuden tutkijoille ja ammattilaisille oli selkeä:

– Energiatehokkuus on avainasemassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja maapallon lämpötilan nousun ehkäisemisessä. Siksi energiatehokkuutta on parannettava paitsi rakennuksissa ja teollisuudessa myös muilla yhteiskunnan alueilla.

Nuoria tulee herätellä energiankulutuksesta – ja tutkimuksesta

A European Energy Puzzle -projektin tavoitteena on tarjota oppilaille näkökulma energian kuluttamisesta kestävän kehityksen mukaiseen energiankulutukseen – sekä asenteisiin ja ajatteluun. Yhteistyöprojektissa mukana on kuusi Euroopan maata: Italia, Espanja, Turkki, Saksa, Suomi ja Alankomaat.

Projektin lopussa oppilaat tuottavat näkemyksiä siihen, miten he itse voivat vaikuttaa energiankulutukseensa sekä minkälaisia aloitteita voisi tehdä niin kansallisella tasolla kuin Euroopan Unionissa.

– On hienoa, että voimme kertoa suomalaisesta energiaosaamisesta. Oppilaat puolestaan pääsevät tutustumaan energia-asioihin eri maissa tavalla, joka on heistä sekä hyödyllistä että hauskaa, sanoo Comenius-projektista Suomen osalta vastaava opettaja Pia Närhi Tuusulan Riihikallion koulusta.

Mika Järvinen pitää tärkeänä kertoa nuorille tutkimuksesta ja sen luonteesta

– Aallossa pääsee tutkimaan ja työskentelemään kiinnostavien tutkimushankkeiden parissa. Tutkimus on luonteeltaan paitsi teoreettista ja laskennallista myös käytännöllistä, ja yhteistyötä tehdään hyvin usein yritysten sekä muiden tieteiden alojen kanssa. Tämä avaa tutkijoille valtavasti erilaisia mahdollisuuksia ja lähestymiskeinoja.

Lisää aiheesta muualla Aalto-yliopiston verkossa:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-02-03-003/

Comenius on EU-maiden yhteistyöohjelma kouluille. Erityisteemana tänä vuonna on tutustua eri maissa energian tuotantoon ja energia-asioihin. Suomen vierailun aikana koululaiset ja opettajat tutustuivat suomalaiseen energiateknologian huippututkimukseen eri kohteissa. 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Ilona Mansikka esittelee Uusimaa 2050-kaavan ja MAL 2019 suunnitelman vaikutustenarviointia
Yhteistyö Julkaistu:
Veronika Honkasalon puku
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Veronika Honkasalon itsenäisyyspäivän puvussa feminismi kohtaa ekologisuuden

Kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas.) itsenäisyyspäivän juhlapuvun on suunnitellut Aalto-yliopiston vaate- ja muotisuunnittelun maisteriopiskelija Heidi Karjalainen.
wärtsilän nimikkoluentosali aalto-yliopisto
Yhteistyö Julkaistu:

Nimikkoluentosali tuo Wärtsilän tulevaisuuden osaajien luo

Kilpailu osaajista on kovaa, joten yliopistoyhteistyö ja näkyvyys opiskelijoille on teknologiayhtiölle tärkeää.
Alumni Tauno Voipio kuvattuna Otakaari 1 -rakennuksen aulassa. Kuvaaja: Mikko Raskinen.
Aalto Magazine, Yhteistyö Julkaistu:

Otaniemi, kuin kotiin tulisi

Sähköpaja-kurssille alkupääomaa lahjoittanut Tauno Voipio uskoo oppimiseen käsillä tekemisen kautta.