Uutiset

Helsinki 2040: tulevaisuus on toivoa täynnä!

Viitisenkymmentä Aallon taiteiden, tekniikan ja talouden opiskelijaa esitti visionsa Helsingistä vuonna 2040.
Students participating in the 2040+Helsinki=? event held in Väre building. Photos: Valtteri Heinilä, Aino Vaarno
2040+Helsinki=?-tapahtuma järjestettiin Väreen aulassa 3. lokakuuta 2019. Kuva: Valtteri Heinilä

Yli 50 Aallon talouden, taiteiden ja tekniikan opiskelijaa kokoontui 3. lokakuuta 2019 esittelemään 2040+Helsinki=?-tapahtumassa näkemyksensä siitä, millaiselta tulevaisuutemme näyttää. Tapahtuma järjestettiin osana IDBM Challenge -kurssia*. Opiskelijat pitivät tilaisuudessa kymmenen valmistelemaansa "hissipuhetta" tuotannon ja elämisen nykyisiin organisointitapoihin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

Monimutkaisten ja verkottuneiden ympäristöjen ongelmia käsiteltiin käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta, jolloin korostui ensisijaisesti ratkaistavan ongelman merkitys. Yksittäistä tieteenalaa laajemmalle ulottuva muotoiluajattelu oli erinomainen tapa paneutua Helsingin ihannetilaan vuonna 2040. Nykyisen järjestelmämme puutteiden tunnistamiseksi meidän on kyettävä tarkastelemaan järjestelmää hyödyntämällä yhteiskunnan monitieteistä tietoa. Tämän arvokkaan inhimillisen pääoman avulla voimme päättää, mitkä ongelmat on syytä ratkaista ja miten.

Millainen on työn, kulutuksen, terveyden ja ruuan tulevaisuus?

Opiskelijoiden mukaan vuoteen 2040 mennessä yhteiskuntamme väestörakenteen muutokset pakottavat muuttamaan tapaamme ajatella työtämme ja urapolkujamme. Sekä mukautuva että elinikäinen oppiminen on otettava osaksi elämää työurien venyessä ja teknologian muuttuessa nopeasti. Lisäksi tarvitsemme uusia alustoja työnhakua ja työllistymisvalmiuksien ylläpitämistä varten.

Kauppojen ja ostosten tekemisen tulevaisuus oli toinen merkittävä käsitelty aihe. Kiertotalouden välttämättömyys korostuu, koska nykyinen kulutusvauhtimme rasittaa ympäristöä. Tulevaisuuden kaupat tulevat olemaan huipputeknisiä ratkaisuja sisältäviä elämyksiä. Muoti keskittyy paikallisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin, kun suunnittelijat, käyttäjät ja muut sidosryhmät muodostavat yhteisen luovan ja kehämäisen ekosysteemin. Myös jakamistalouden asema vakiintuu. Tuotteiden jakaminen auttaa ympäristöä eikä meidän tarvitse enää säilyttää tavaroitamme.

20 vuoden kuluttua terveytemme tarkka seuranta teknologian avulla suojelee meitä ja säästää valtion rahaa ja aikaa. Yksi sovellus kykenee ehkäisemään vakavia sairauksia tarkkailemalla joitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten sydämen sykettä. Jos sairastumme johonkin tunnistamattomaan flunssaan, voimme toisen sovelluksen avulla määrittää tilan aiempien terveystietojemme ja yleislääkärin esittämää kyselylomaketta vastaavan lomakkeen perusteella. Hoidamme sairauden valtion tarjoamilla kotihoitotarvikkeilla ja kotiin toimitettavilla lääkkeillä.

Merkittävistä teknologisista muutoksista huolimatta ruoka on edelleen olennainen osa jokapäiväistä elämäämme 20 vuoden kuluttua. Meidän ei kuitenkaan enää tarvitse suorittaa tylsiä askareita, kuten käydä ruokaostoksilla. Teknologia huolehtii siitä automatisoitujen kotitoimitusjärjestelmien avulla. Nykyisen ruokajätteen määrä on kestämätön, joten vuonna 2040 tekoäly auttaa meitä hankkimaan optimaalisen määrän ruokatarvikkeita tottumuksiemme perusteella ja pyrkii minimoimaan ruokajätteen. Teknologiaan sisältyy myös palkitsemisjärjestelmä, joka kannustaa meitä haaskaamaan vähemmän kuin nykyinen malli, jossa meitä kannustetaan ostamaan enemmän.

Opiskelijoiden mielestä vuoden 2040 Helsinkiä koskeva visio on kirkas, mutta sen toteutumiseen on vielä pitkä matka. Entistä kestävämpi tulevaisuus edellyttää radikaaleja muutoksia ajattelutavoissamme ja kannustinrakenteissamme. Ideat ja niiden toteuttamiseen tarvittava pääosin tekninen tietämys ovat kuitenkin jo olemassa.

”Luovuus on avainasemassa lupaavan tulevaisuuden toteuttamisessa. Kun toteutuksessa on mukana luovuutta, saatamme ehkä nähdä parin edellä mainitun idean tuottavan hedelmää kahdenkymmenen vuoden kuluttua, sanoi tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen.

Teksti: Aini Putkonen, Binta Darboe, Sirja Passoja, Chen Luyi, Liu Jue

* IDBM Challenge on neljän viikon kurssi, joka järjestetään osana Aalto-yliopiston International Design Business Management (IDBM)-opetusta. Osallistujat tutustuvat kurssilla erilaisiin työkaluihin ja menetelmiin, joita voidaan hyödyntää innovoinnissa. Keskeistä kurssilla on muotoiluajattelun konsepti ja sen mahdollisuudet edistää monimutkaisten ongelmien ratkaisemista. Kurssille osallistujat perehdytettiin tähän konseptiin luennoilla, työpajoissa ja ryhmätöissä. Kurssin kohokohtana oli IDBM Challenge -päivä, jolloin kymmenen taiteiden, talouden ja tekniikan opiskelijoista muodostettua ryhmää esitteli visionsa Helsingistä vuonna 2040.

IDBM on Aalto-yliopiston lippulaivaohjelma, joka auttaa opiskelijoita hyödyntämään monitieteisen ryhmätyön tarjoamia mahdollisuuksia tosielämän haasteiden ratkaisemisessa. IDBM-ohjelmaa koordinoi Kauppakorkeakoulu. https://www.idbm.aalto.fi/about

Ryhmäkuva IDBM Challenge -kurssilaisista lokakuussa 2019. Kuva: Valtteri Heinilä, Aino Vaarno
IDBM Challenge -kurssilaiset yhteiskuvassa. Kuva: Aino Vaarno
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi marraskuussa 2024

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Aalto-yliopiston kampus syksyllä
Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat saaneensa hyvät eväät työelämään

Aalto-yliopistosta valmistuneet kokevat tutkintoaan arvostettavan työmarkkinoilla.
Kannettava tietokone ja älypuhelin puisella pöydällä.
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Uusi toissijainen sivuvalikko aalto.fi-sivustolle

Uusi toissijainen sivuvalikko julkaistaan aalto.fi-sivustolla keskiviikkona 2.10.2024.
Shaking up tech 2023
Kampus, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Shaking up Tech kutsuu lukiolaisia kampuksille seuraavan kerran tammikuussa

Puhujana on tällä kertaa muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen. Tapahtuman tarkoituksena on tehdä tekniikan alaa tutuksi aliedustetuille ryhmille.