Uutiset

Etsimässä ratkaisuja ruokaturvaan

Aallon ja Nairobin yliopiston opiskelijat tutkivat ruoan arvoketjua maissipellolta maitolasiin.
Opiskelijatiimi vierailulla Jasho Feeds -yrityksessä: Aallon opiskelija Loi Tran (vas.) ja Nairobin yliopiston opiskelija Unelker Maoga keskustelevat rehun tuotannosta. Kuvat: Laura Silvanto.
Opiskelijatiimi viearailulla Jasho Feeds -yrityksessä: Aallon opiskelija Loi Tran (vas.) ja Nairobin yliopiston opiskelija Unelker Maoga keskustelevat rehun tuotannosta. Kuva: Laura Silvanto

Nairobin Kilimanin kaupunginosassa sijaitsevassa asunnossa tuntee, että h-hetki alkaa olla käsillä.

”Aloitetaan lehmävideolla! Kuinka moni on juonut maitoa tänään aamupalalla”, kysyy muotoilun opiskelija Hilda Ruijs Aalto-yliopiston IDBM-ohjelmasta (International Design Business Management).

Huomisaamuna Aallon ja Nairobin yliopiston opiskelijatiimi aikoo esittää saman kysymyksen 120:lle ruokaturvan ammattilaiselle Nairobin innovaatioviikolla. Neljättä kertaa järjestettävässä, Slushista inspiroituneessa tapahtumassa on mukana kattava suomalaisedustus yrityksiä, järjestöjä ja yliopistotoimijoita. Vielä tämä kenraaliharjoitus, sitten Ruijs ja nairobilainen insinööriopiskelija Duncan Mageto ovat valmiita kuulemaan viimeisen palautteen asiakkaalta, Suomen luonnonvarakeskus Lukelta. Viiteentoista minuuttiin pitäisi saada mahtumaan parhaat palat kolmen viikon yhteisestä työskentelystä.

Olohuoneen seinällä on seitsemäntoista A3-paperia täynnä värikkäitä post it -lappuja. Tiimi on tutkinut ruoan arvoketjua kaikkine osineen, ja kenttätyöosuus on vienyt opiskelijat tapaamaan pienviljelijöitä, maidontuottajia, rehun välittäjiä, ruoan katumyyjiä ja tutkijoita.

”Tapasimme kaikki nämä ihmiset ja yritimme asettua heidän kenkiinsä”, Hilda Ruijs kertoo tiimikavereista koostuvalle harjoitusyleisölle.

Piilevän myrkyn jäljillä

Luke on antanut opiskelijoille vapaat kädet hyödyntää FoodAfrica-tutkimushankkeen tuloksia: tiimin tavoitteena on löytää uusia keinoja ruoassa piilevien myrkkyjen, aflatoksiinien, selättämiseen. Aflatoksiineja aiheuttaa homesieni, ja niitä esiintyy esimerkiksi kosteissa olosuhteissa säilytetyssä maississa. Lypsykarjan rehuna käytettävä pilaantunut maissi johtaa myrkylliseen maitoon.

”Aflatoksiinia ei saada pois maidosta – edes prosessointi ei vaikuta lopputulokseen. Suuri osa kaikesta maidosta, jota meillä Keniassa kulutetaan, sisältää näitä myrkkyjä. Ihmiset eivät vain tiedä tästä”, kertoo yhteiskuntatieteilijä Benjamin Atika Nairobin yliopistosta.

Tiimille on selvinnyt, että ratkaisun kannalta keskeisiä ovat maissin välittäjät, jotka myös säilövät maissia ja vaikuttavat jälleenmyyntiin. Myrkkymaissi menee kaupaksi, sillä hinta on halpa.

”Yksi paketti löytyy tuolta meidän jääkaapista”, aaltolainen yrittäjyyden maisteriopiskelija Loi Tran osoittaa keittiöön.

Usein vain suurilla tiloilla on neuvotteluvaltaa sekä mahdollisuudet testata aflatoksiineja. Pienviljelijöiden tilanne on haasteellinen, sillä kalliiden testien lisäksi koko sato on entistä epävakaamman ilmaston armoilla. Nytkin ulkona sataa kaatamalla – sadekausi on alkamassa etuajassa, kun vuosi sitten sateita ei nähty juuri lainkaan.

”Viljely on täysin riippuvaista sateista ja ihmiset riippuvaisia viljelystä. Jos olet laittanut jyvät itämään ja sateet tulevat väärään aikaan, menee koko työ uusiksi. Maanviljelijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa moneenkaan tekijään tässä ketjussa”, sanoo IDBM-maisteriopiskelija Maaria Tiensivu.

Tausta palvelumuotoilussa on auttanut Tiensivua jäsentämään monimutkaisiakin aiheita.

”Minulle tämä on ollut silmiä avaavaa. Kaikki mitä ikinä tiesin kasveista – että ne tarvitsevat aurinkoa ja kastelua – meni uusiksi. Kasveja ei koskaan kastella, vaan sadekausi hoitaa asian”, hän nauraa.

Uusia oivalluksia on riittänyt, sillä kymmenhenkisessä tiimissä on taustoja useilta tieteenaloilta.

”Tämä projekti on opettanut ymmärtämään toisten ajattelutapaa, mistä on hyötyä myös työelämässä. Tämä onkin muistuttanut enemmän työtä kuin opiskelua – hyvällä tavalla”, Tiensivu toteaa.

 

Oppimista uudella tavalla

Aallon tiimi on tehnyt projektin taustatyötä marraskuusta 2017 saakka. Nairobin opiskelijat tulivat mukaan uuden kurssin kautta helmikuussa.

”Etenkin kenttätyöskentely on ollut muihin kursseihin verrattuna todella erilaista. Normaalisti opiskelemme kampuksella ja luennoilla”, kertoo ympäristötieteilijä Unelker Maoga.

Samanlainen näkemys on tietojenkäsittelytieteen lehtori Peter Okechilla, joka on tukenut opiskelijatiimiä: ”Asiat, jotka tunnemme teoriassa, ovat toteutuneet käytännössä.”

Nairobin yliopisto on yksi kolmesta itäafrikkalaisesta yliopistosta, joissa haasteisiin pohjaavaa opetusta kehitetään. PBL East Africa on Aallon, Makereren yliopiston, Dar es Salaamin yliopiston ja Nairobin yliopiston yhteinen kolmivuotinen hanke, jota koordinoi Aalto Global Impact. Mukana ovat IDBM ja Creative Sustainability -maisteriohjelmat sekä Sustainable Global Technologies ja Digital Services for Sustainability -kurssit. Opiskelijoiden yhteiset projektit ovat keväisin.

”On ihmeellistä, mitä opiskelijat ovat saaneet aikaan näinkin lyhyessä ajassa. He ovat työskennelleet hyvin itsenäisesti. Se, että tehdään töitä asiakkaalle opettajien lisäksi, on ollut uutta ja jännittävää meille”, Peter Okech kertoo.

Vaikka Nairobin osio päättyy pian, jatkaa yhteenhitsautunut tiimi työskentelyä kotiyliopistoista käsin.

Ratkaisun aineksia

Suomen Kenian-suurlähettiläs Tarja Fernández ja Kenian maatalousministeri Hamadi Boga ovat lausuneet avaussanat Improving Food Security Through Shared Value and Innovation -seminaarissa. Nyt on Aallon ja Nairobin opiskelijoiden vuoro nousta lavalle.

”Olemme hypänneet sisään ruokaturvan arvoketjuun. Haluamme keskustella kanssanne alustavista tuloksista: aflatoksiinien testauksesta, maissin kuivatusmenetelmistä ja säilytyksestä, koulutuksesta ja tietotaidosta, läpinäkyvyydestä ja yhteisöjen tukemisesta sekä politiikasta ja sääntelystä”, Duncan Mageto ja Hilda Ruijs ehdottavat.

Yksinkertaisten vastausten sijaan haastepohjainen oppiminen antaa syvempää ymmärrystä ratkaisun aineksista.

”Oikeita vastauksia on lukemattomia.”

aaltoglobalimpact.org/pbl-east-africa

 

Maissin välittäjät kuivattavat satoa auringossa, Njorossa, Nakurussa.

Tämä artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 22 (issuu.com) huhtikuussa 2018.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

audio drama
Tutkimus ja taide Julkaistu:

The Dead Are Speaking -kuunnelma Yle Betassa

The Dead Are Speaking, Media Labin opiskelijoiden kuunnelma on julkaistu YLE Betassa.
Vuosikurssin -49 alumnit Helga Dahlgren (vas.), Olli Nuotio ja Kristina Puranen
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnit palasivat Kauppikselle 70 vuotta opintojensa aloittamisen jälkeen

Orastava kansainvälisyys, ystävät, kuorolaulu ja opintojen jälkeinen varma työpaikka ovat muistoissa päällimmäisinä.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu:
Ilona Mansikka esittelee Uusimaa 2050-kaavan ja MAL 2019 suunnitelman vaikutustenarviointia
Yhteistyö Julkaistu: