Uutiset

Espoo luottaa palvelumuotoiluun

Espoon kaupunki ja Aalto-yliopiston muotoilun laitos ovat ratkoneet kaupungin haasteita yhteistyössä jo viiden vuoden ajan. Viime syksynä teemana oli kansainvälistyminen.
Opiskelijat työskentelivät Espoon kaupunkisuunnittelun kanssa ja tekivät työpajan Läkkitorilla Leppävaarassa.
Kuva: Jelske van de Ven, Emma van Dormalen, Austen Arnould ja Virve Boesch. Opiskelijat työskentelivät Espoon kaupunkisuunnittelun kanssa ja tekivät työpajan Läkkitorilla Leppävaarassa.

Vuosittain toteutettava Designing for services -palvelumuotoilukurssi on osa Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin strategista kumppanuutta. Yhteistyö alkoi vuonna 2017 ja teemat vaihtelevat kursseittain.

Tähän mennessä yhteistyössä on toteutettu viisi palvelumuotoilun kurssia, joille on osallistunut noin 125 muotoilun opiskelijaa ja lukuisia Espoon kaupungin asiantuntijoita. Ne ovat tuottaneet 25 muotoiluehdotusta asiantuntijoiden arvioitavaksi ja mahdollisuuksien mukaan eteenpäin työstettäväksi.

”Yhteistyö julkisen sektorin kanssa on ollut vuosien varrella yksi tärkeistä strategisista teemoistamme”, kertoo muotoilun laitoksen johtaja Tuuli Mattelmäki.

Opiskelijoilla on yhteistyön kautta mahdollisuus nähdä ja oppia julkisen organisaation toimintaa. Tärkeää on myös, että kaupunkitoimijat oppivat tekemään töitä muotoilijoiden kanssa.

”Yhteistyön alkaessa ’kaupunkimuotoilua’ ei oikeastaan tunnettu, mutta nykyään julkiset organisaatiot ovat ymmärtäneet palkata muotoilijoita yhä useammin”, Mattelmäki iloitsee.

Tukea kansainvälisten asukkaiden työllistymiseen ja osallistumiseen

Vuonna 2020 yhteistyön teemaksi valittiin kansainvälistyminen, koska monimuotoisuus ja osallisuus on Espoossa tunnustettu tärkeiksi paitsi tasa-arvoisen yhteiskunnan luomiseksi myös kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Espoon vieraskielinen väestö kasvaa vauhdilla. Kaupunki haluaa omaksua ja kehittää ratkaisuja, jotka sopivat sen yhä kasvavan monikulttuurisen ja ei-suomenkielisen väestön tarpeisiin ja vaatimuksiin ja tukevat niitä, jotka haluavat muuttaa Espooseen.

Yhteistyön alkaessa kaupunkimuotoilua ei oikeastaan tunnettu, mutta nykyään julkiset organisaatiot ovat ymmärtäneet palkata muotoilijoita."

Muotoilun laitoksen johtaja Tuuli Mattelmäki

Maahanmuuttajien työttömyysaste Espoossakin on korkea. Työllistymisessä on lukuisia esteitä, kuten palveluiden hajanaisuus, tiedon löytämisen vaikeudet ja muun muassa kokemattomuus kansainvälisistä rekrytointiprosesseista.

Kuinka kansainvälistymistä käsitellään kaupungin eri yksiköissä ja palveluissa? Miten kehitetään kansainvälistymistä tukevia palvelukonsepteja? Miten kansainvälisten hakijoiden potentiaali tunnistetaan rekrytointiprosesseissa? Entä miten myös vieraskielisiä kaupunkilaisia ​​saataisiin mukaan kaupunkisuunnitteluun?

Muun muassa näihin kysymyksiin muotoilun opiskelijat ideoivat yhteistyössä Espoon eri asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja viime syksynä Designing for services -palvelumuotoilukurssilla.

Teema linkittyy myös Espoon ja Aallon yhteiseen KOHO-tutkimushankkeeseen, joka tarkastelee nimenomaan kansainvälisen työvoiman työllistymistä kohtaanto-ongelman näkökulmasta.

Digitaalisia palvelukokonaisuuksia ja kuntalaisen polku -työkalu

Palvelumuotoilu tarjoaa lähestymistavan, jonka avulla eri sidosryhmät saadaan mukaan osallistumaan, ideoimaan ja testaamaan palveluita – ja lopuksi löytämään palvelut ja käyttämään niitä.

Työskentelyn tuloksena opiskelijat ideoivat muun muassa modulaarisen Built by people -palvelujärjestelmän, joka kokoaa yhteen kaupungin eri kansainvälistymispalvelut ja tarjoaa matalan kynnyksen niiden löytämiseen ja käyttöön. Sen avulla yritykset, kansainväliset osaajat, Espoon kaupunki ja eri palveluntarjoajat löytäisivät paitsi toisensa myös kaikki tarvitsemansa työkalut yhdestä paikasta. Järjestelmä tarjoaa ohjeistusta, apua verkostoitumiseen sekä tukea eri vaiheissa työnhakuprosessia.

Kansainvälisten asukkaiden rekrytoinnin parantamiseksi muotoilijat ehdottivat digitaalista alustaa, joka auttaa yhdistämään kansainvälisiä työnhakijoita ja työnantajia. Se olisi julkisen sektorin, esimerkiksi Espoon kaupungin työvoimapalvelujen ylläpitämä.

Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäkontakteja voitaisiin lisätä yhdistämällä jo olemassa olevia palveluja ja lisäämällä uusia palveluja CAREER-palvelualustaksi. Opiskelijat ehdottivat uusiksi palveluiksi rahallisia kannustimia harjoittelijan palkkaamiseen, verkkosivustoa opiskelijoille portfolionsa esittelyyn sekä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden hyviä esimerkkejä opiskelijayhteistyöstä.

Opiskelijoilta saamme tuoreita ajatuksia, joita emme itse ole vielä osanneet sanoa ääneen."

Espoon kehittämispäällikkö Arja Kaikkonen

Vieraskielisten asukkaiden osallistumista lähiympäristöään koskevaan kaupunkisuunnitteluun selvitettiin Läkkitorilla Leppävaarassa. Ratkaisu oli kuntalaisen polku -työkalu, joka havainnollistaa kaupunkisuunnitteluun osallistumisen vaiheita. Sen avulla tunnistetaan mikä on tärkeää kaikille asukkaille jaettavaa tietoa, missä kysymyksissä asukkaiden toivotaan osallistuvan suunnitteluun ja missä he tarvitsevat tukea osallistumiseensa.

Lisäksi Koulumuseo Lagstadin monikulttuurisuuden lisäämiseksi opiskelijat ehdottivat uudenlaista osallistavamman museokokemuksen mallia, jossa museokävijät ja lähiyhteisö ovat aktiivisia toimijoita museon palvelukokonaisuuden ideoinnissa ja tuottamisessa. Sitä kautta espoolaista monimuotoisuuden kulttuuria voidaan luoda yhdessä. Museo on ottanut ehdotuksen osaksi uutta strategiaansa ja työstää ideoita eteenpäin.

Tuoreita ajatuksia, käytännönläheisiä ratkaisuja

Aiempina vuosina kurssin yhteistyökumppaneina toimineet kaupungin asiantuntijat ovat olleet tyytyväisiä kurssituotosten laatuun ja syvyyteen. Esimerkiksi yrityspalvelut yhteen kokoava Business Espoo -verkosto sai alkunsa palvelumuotoilukurssilta syntyneestä ideasta koota yritysten ja yrittäjien palvelut yhteen ”yrityspalvelutorille”.

”Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja näyttää kehittyvän koko ajan. Opiskelijoilta saamme tuoreita ajatuksia, joita emme itse ole vielä osanneet sanoa ääneen”, sanoo Espoon kehittämispäällikkö Arja Kaikkonen.

”Designing for Services -kurssi on meille kaupungin työntekijöille arvokas alusta, missä voimme aidosti kohdata kansainvälisiä opiskelijoita ja saada omaan työhömme inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta edistäviä ahaa-elämyksiä”, kertoo viime syksyn kurssin yhteyshenkilö, erityissuunnittelija Melissa Arni-Hardén Espoon kaupungilta.

Lisätietoja:

Muotoilun laitoksen johtaja Tuuli Mattelmäki, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], p. 0503724428

Kurssin assistentti, tohtorikoulutettava Annukka Svanda, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], p. 0503099436

Erityissuunnittelija Melissa Arni-Hardén, Espoon kaupunki, [email protected], p. 040 508 2234

Kehittämispäällikkö Arja Kaikkonen, Espoon kaupunki, [email protected], p. 043 824 4806

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Koivukylän terveysaseman palvelukonsepti
Yhteistyö Julkaistu:

Palvelumuotoilua ja tilasuunnittelua yhdistävä kurssiyhteistyö ratkoi diabetespotilaiden palvelupolun haasteita

Sisustusarkkitehtuurin opiskelijat kehittivät käyttäjälähtöisiä tila- ja palvelukonsepteja Vantaan Koivukylän terveysasemalle.
Henri Salomaa
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Henri Salomaa

”Työelämässä on tärkeää halu oppia, sillä osaaminen ja ammattitaito kehittyvät suurilta osin vasta käytännössä”, kertoo alumnimme Henri Salomaa, joka työskentelee Deloittella tilintarkastuksen Traineena ja samanaikaisesti opiskelee viimeistä vuotta laskentatoimen maisteriohjelmassa.
Picture: Topias Dean / Sitra.
Yhteistyö Julkaistu:

Selvitys: Rakentava vuorovaikutus ratkaisee pelin etätiimeissä

Kun etätiimeissä ratkaistaan haastavia ja monimutkaisia ongelmia, korostuvat yksilön kyvyt sanoittaa ajatuksiaan ja luoda sanallista yhteyttä muiden ajatuksiin. Tasapuolisesti osallistuvat tiimit rakensivat toistensa välille liittymäpintoja pohtivien puheenvuorojen ja avointen kysymysten avulla.
CYBER_Aki-Pekka_Sinikoski010.jpg
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulun tutkijoita mukana nyt yhteensä viidessä tutkimuksen huippuyksikössä

Suomen Akatemia on valinnut yhteensä 11 uutta huippuyksikköä. Perustieteiden korkeakoulun tutkijat ovat mukana ottamassa selvää keinotekoisesti älykkäistä materiaaleista, matematiikan viimeisimpien edistysaskeleiden sovelluksista sekä ilmakehän molekyyliprosesseísta.