Uutiset

Energiaa säästyy älykkään talotekniikan avulla

Lahjoitus älykkään talotekniikan ja älyrakennusten opetukseen ja tutkimukseen on vauhdittanut alan kehitystä ja innostanut uusia opiskelijoita.
aalto_university_robotics_lab_markus_sommers_02_Original.jpg
Kuvassa Care-O-bot 4 palvelurobotti. Tavoitteena on kehittää palveluroboteille uusia taitoja tekoälytutkimuksen keinoin. Ne voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa soveltua esimerkiksi toimistorakennusten aulapalvelutehtäviin. Kuva: Aalto-yliopisto

Ala on mielenkiintoisessa murroksessa energiatehokkuuden, robotiikan ja automaation näkökulmasta. Älyrakennusten rooli tulee kasvamaan entisestään uusiutuvan energian ja digitalisaation synnyttämässä murroksessa ja robotiikalla on sijansa älykkään talotekniikan toteuttamisessa. Näin kuvailevat alaa työelämäprofessorit Heikki Ihasalo ja Jaakko Ketomäki Aalto-yliopistosta.

”Olemme vuoden aikana tutkineet muun muassa robotiikkaa rakennusten käyttö- ja ylläpitovaiheessa sekä selvittänyt, miten energiamurros vaikuttaa kiinteistösijoittamiseen, vastuullisuuteen ja kiinteistöjohtamiseen”, Ihasalo kertoo.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että yritykset ja järjestöt osallistuvat kiitettävällä aktiivisuudella opetuksen järjestämiseen ja heitä kuunnellaan aktiivisesti myös muuhun tutkimukseen liittyen”, Ketomäki jatkaa.

Älyrakennusten opetus ja tutkimus keskittyvät Aalto-yliopistossa käyttäjäkeskeisyyteen, autonomisiin itseoppiviin järjestelmiin, digitalisaation tuomiin uusiin toimintatapoihin sekä integraatioihin talotekniikan, ICT-järjestelmien, energiaverkkojen sekä liikenteen välillä. Lahjoitusvaroin perustetun tohtorikoulun tavoitteena on kouluttaa uusia asiantuntijoita, jotka voivat auttaa muuttamaan alaa luomalla kattavan käsityksen alan tulevista mahdollisuuksista.

Osa-aikainen työ ja jatko-opinnot vaativat aikatauluttamista

Tohtorikoulutettava Ville Kukkonen kertoo, että hänen tutkimuksensa perimmäisenä tavoitteena on skaalautuvampi talotekniikan seuranta, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi rakennusautomaatiosta saatavan datan päälle rakentuvaa analytiikkaa.

”Olen ollut mukana kehittämässä ontologiaa, eli eräänlaista metadatarakennetta, jolla voidaan kuvailla taloteknisten komponenttien suhteita toisiinsa. Ideana on hyödyntää näitä komponenttien suhteita datapisteiden suhteiden kuvaamiseen. Nyt olen työstämässä artikkelia menetelmästä ja ohjelmistoarkkitehtuurista. Lisäksi valmistelen menetelmän pilotointia.”

Kukkonen kertoo pitävänsä talotekniikan ja tietotekniikan yhdistelmästä.

”Mielestäni alalla on paljon tilaa tutkimukselle ja paljon mahdollisuuksia vaikuttaa rakennusten käytön kustannustehokkuuteen ja ekologisuuteen. Uskon, että tulevaisuudessa rakennuksiin itseensä rakennetaan lisää älyä, mutta toisaalta myös keskitetyt seurantatyökalut tulevat yleistymään ja porautumaan syvemmälle talotekniikan toimintaan. Molemmat kehityssuunnat tulevat vaatimaan tarkempia ja standardoidumpia koneymmärrettäviä kuvauksia rakennuksista ja niiden taloteknisistä järjestelmistä”, hän sanoo.

Kukkonen yhdistää osa-aikaisen työn ja jatko-opinnot, mikä vaatii ensisijaisesti aikatauluttamista.

”Jatko-opinnot vaativat paljon, joten on hienoa, että osa-aikainen työ on mahdollista. Jatko-opintojen ja työelämän yhdistymisestä hyötyvät kaikki osapuolet.”

Sähkö on tulevaisuuden ala

Tohtorikoulutettava Kiia Einola on jo viimeistellyt diplomityönsä, jossa hän tutki älykkäitä toimistosovelluksia erityisesti toimitilajohtajien näkökulmasta ja applikaatioista saatavien hyötyjen kautta toimistojen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

”Jatkossa tulen keskittymään valaistuksen ohjaukseen ja tutkin erityisesti energian säästömahdollisuuksia ilman, että rakennusten käytettävyys kärsii. Teen tutkimuksia muun muassa erilaisia sensoreita hyödyntäen. Tarkempi tutkimusaihe on vasta muotoutumassa, sillä opintoni ovat vielä hyvin alussa”.

Kiia on innoissaan sähköalasta, sillä hänen mielestään sähkössä on tulevaisuus ja sen merkitys vain kasvaa.

”Sähkö on hyvin kiinnostava yhdistelmä nykyajan teknologiaa ja muutama vuosisata vanhaa perusfysiikkaa. Valaistustekniikassa innostaa taas se, että sen vaikutukset rakennusten käytettävyyteen ovat valtavat. Oikeanlainen valaistus voi vaikuttaa jopa ihmisten mielialoihin tai saada vaikka tilat vaikuttamaan suuremmilta. Tulevaisuudessa uskon, että älykkään talotekniikan vaikutus vain kasvaa, sillä uudet säädökset vaativat älykkäitä ratkaisuita, joilla voidaan muun muassa säästää energiaa ja parantaa mukavuutta”.

Kiia osallistui viime vuonna Sähköinsinöörit - SILin organisoimaan opiskelijakilpailuun osana voittoon kirinyttä Energiatehokuuden AALLONharjalla -joukkuetta.

”Kilpailutyö opetti erityisesti, että eri talotekniikan osa-alueita hallitsevat jäsenet muodostavat hyvän tiimin. Oli hienoa, että meillä oli mukana sähkö-, automaatio-, energia-, ja LVI-osaamista. Työelämässäkin olisi hienoa, että eri alojen asiantuntijat tekisivät tiiviimmin yhteistyötä.”

”Projektia tehdessämme huomasimme, että talotekniikassa ja energiansäästössä on pakko ottaa loppukäyttäjät huomioon. Alalle tarvitaankin mielestäni lisää ymmärrystä siitä, millaisia teknisiä ratkaisuita ihmiset haluavat käyttää tai tarvitsevat. Esimerkiksi energiaa säästävästä älykkäästä valaistuksen ohjauksesta ei ole mitään hyötyä, jos se toimii käyttäjän kannalta huonosti ja käyttäjä ohittaa ohjauksen manuaalisesti.”

Lisätietoja talotekniikan tutkimuksesta ja koulutuksesta:

Aalto logo at the Otaniemi campus

Älykäs talotekniikka sai lisää lahjoittajia

Älyrakennusten rooli tulee kasvamaan entisestään uusiutuvan energian ja digitalisaation synnyttämässä murroksessa.

Uutiset
A-logo at Otaniemi. Photo: Mikko Raskinen / Aalto University

Rakennuksiin ratkaisuja älykkään talotekniikan avulla

Aalto-yliopistolle yli miljoonan euron lahjoitus älykkään talotekniikan ja älyrakennusten opetuksen ja tutkimuksen kehittämistyöhön.

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!