Uutiset

Emīlija Veselova: "Luonto on otettava sidosryhmänä huomioon muotoiluprosessissa"

Minä väitän -sarjassamme Emīlija Veselova puhuu siitä, miten ilmastonmuutos haastaa muotoilun ja sen ihmiskeskeiset lähestymistavat. Hänen mukaansa meidän on oltava kriittisempiä sen suhteen, mitä suunnittelemme ja tutkimme ja miten puhumme siitä.
Nainen tummassa puvussa väitöstilaisuudessa luentosalin edessä
Emīlija Veselova väitteli Aalto-yliopistossa kesäkuussa 2023. Kuva Veselovan kotialbumista

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

"Olen tutkinut suhteellisen uutta, more-than-human design -lähestymistapaa, jossa ihminen ei ole ainoa sidosryhmä muotoilussa. Aihe on ollut ajankohtainen viime vuosina, mutta lähestymistapa sai alkunsa noin 15 vuotta sitten. Kyse on luonnon – kuten eläinten, lajien ja ekosysteemien – huomioon ottamisesta ja mukaan ottamisesta suunnitteluun. Sitä voidaan kutsua more-than-human-, monilajiseksi tai joskus jopa ekosentriseksi suunnitteluksi.

Työni motiivina ovat ympäristökriisit ja ilmastonmuutos, jotka näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässämme: luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja saastuminen sekä niistä nousevat sosiaaliset ongelmat, kuten muuttoliike. Viimeisten viiden vuoden aikana näistä aiheista on tullut kärkiuutisia.

Olen kotoisin latvialaisesta pikkukaupungista, ja luonto on ollut suuri osa elämääni. Olen harrastanut paljon puutarhanhoitoa ja liikkunut metsässä ja niityillä. Taustani vuoksi tiedän aiheesta paljon tai ainakin jotain – ja kestävyyskysymykset inspiroivat minua suuresti. Puutarhanhoidossa näkee koko kokonaisuuden: kyse ei ole vain kasveista, vaan myös maaperästä, vedestä, hyönteisistä ja ihmisen toiminnasta. Kaikki liittyy yhteen, ja kaikki osat ovat olennaisia.

Portugalin-matkallani vuosia sitten pääsin keskustelemaan muotoilija, kestävyysinnovoija Leyla Acaroglyn kanssa, joka on muun muassa perustanut kestävään muutokseen tähtäävän UnSchool of Disruptive Designin ja saanut YK:n Champion of the Earth -tunnustuksen, ja heräsin olennaiseen kysymykseen: miksi emme ota luontoa ja muita kuin inhimillisiä sidosryhmiä mukaan suunnitteluun sen sijaan, että ajattelemme vain ihmisten tarpeita? Luonnon ja sen tarpeiden huomioon ottaminen on minusta erittäin järkevää, mutta olen myös hyvin tietoinen siitä, että tämä ajattelutapa puuttuu muotoilusta.

Siitä lähtien olen ollut syvästi motivoitunut tutkimaan, mitä tapahtuisi, jos me suunnittelijat arvostaisimme luontoa ja näkisimme sen toisin – että luonto ei ole vain jotain, joka on olemassa meitä varten, jotta voisimme täyttää halumme ja tarpeemme. Lapsuudenkodissani opin, että luontoa on kunnioitettava, ja haluan tuoda tämän asenteen mukaan ammatilliseen toimintaani.”

Yksi tärkeimmistä tavoitteistani tutkimuksessani on ymmärtää ja viestiä selkeästi, miten luonnon huomioon ottaminen voi edistää kestävyyttä."

Emīlija Veselova

Mikä siinä on tärkeää?

"Muutoksen aikaansaamiseksi muotoilun alalle ei ole olemassa helppoja ratkaisuja. Itse asiassa pidän monia yrityksiä sisällyttää luonto suunnitteluun melko naiiveina. Alalla näyttää vallitsevan ajatus, että jos otamme luonnon tai muut kuin inhimilliset sidosryhmät mukaan tutkimukseen tai suunnitteluun, se tekee siitä automaattisesti ei-ihmiskeskeisen ja hyvän, ja että se automaattisesti edistää kestävyyttä. En kuitenkaan usko, että tämä on totta.

Yritän aina tasapainoilla optimismin ja skeptisyyden välillä tämän lähestymistavan suhteen, ja tarkastella mekanismeja, joilla edistetään kestävyyttä. Pohdin, keitä luonnon sidosryhmien pitäisi olla ja miten ne voitaisiin ottaa mukaan pragmaattisesti. Mielestäni tällainen tasapaino optimismin ja skeptisyyden puuttuu valitettavan usein.

Ymmärrän myös, miksi muotoilijoilla on vaikeuksia ottaa luonto huomioon ja mukaan suunnitteluun ja säilyttää samalla pragmaattinen näkökulma. Muotoilijoilla ei historiallisesti ole tarvinnut olla tietoa luonnosta tai biotieteistä, joten voi olla hyvin haastavaa sisällyttää muut kuin ihmiset tutkimukseen. Tarvitaan tietoa, taitoja, välineitä, ennakkotapauksia ja esimerkkejä. Siksi pyrin työssäni rakentamaan siltoja kestävyyttä ja luontoa käsittelevien tieteiden ja muotoiluajattelun, -työkalujen ja -menetelmien välille.

Kaiken kaikkiaan pyrin laajentamaan muotoilututkimuksessa ja -opetuksessa ymmärrystä siitä, ketkä tai mitkä voivat olla sidosryhmiä, ja korostamaan, että kyse ei ole vain ihmisistä tai organisaatioista. Tämä näkökulma puuttui minulta, kun itse opiskelin muotoilua – sekä käytännön kursseilla että luetussa aineistossa – joten haluan nostaa sitä esiin.”

Mitä siitä voi seurata?

"Yksi tärkeimmistä tavoitteistani tutkimuksessani ja väitöskirjaa kirjoittaessani oli ymmärtää ja viestiä selkeästi, miten luonnon huomioon ottaminen voi edistää kestävyyttä. Nähdäkseni siihen on kolme tapaa.

Ensinnäkin, luonnon sidosryhmien läsnäolo suunnittelussa voi kyseenalaistaa vallitsevan maailmankuvan, jonka mukaan ihminen on luontoa parempi ja siitä erillinen, ja että luonto on ihmiselle arvokas vain sitä kautta, miten voimme käyttää sitä ja hyötyä siitä. Tätä maailmankatsomusta pidetään kestävän kehityksen kriisien perimmäisinä syynä. Toiseksi, luonnon sidosryhmien mukaan ottaminen voi johtaa käytännön ratkaisuihin, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.

Tällä hetkellä yhteissuunnittelussa ja osallistavissa prosesseissa vain ihmiset saavat jakaa näkemyksiään ja vaatia tarpeidensa tyydyttämistä, kun taas luonnon sidosryhmät – joihin hankkeiden tulokset myös vaikuttavat – eivät ole mukana suunnittelussa, eivätkä edes edustettuina. Luonnon sidosryhmät eivät voi kertoa, mitä ne tarvitsevat tai miten ratkaisut vaikuttavat niihin. Haluan, että me suunnittelijat otamme nämä sidosryhmät ja niiden näkökulmat mukaan kaikkiin prosesseihimme. Kolmanneksi ja viimeiseksi, ottamalla luonnon sidosryhmät mukaan suunnitteluprosesseihin voimme haastaa järjestelmämme ja rakenteemme, kuten talousjärjestelmämme, lainsäädäntömme ja politiikkamme. Luonnon sidosryhmien mukaan ottaminen voi tuoda esiin sen, mitä järjestelmissämme ja rakenteissamme on muutettava.

Työni pohjautuu vahvasti kestävyystieteisiin ja systeemiajatteluun. Ihminen ja luonto muodostavat yhteisiä järjestelmiä; me kaikki vaikutamme toisiimme. Kestävyystieteen mukaan vain järjestelmät voivat olla kestäviä. Ei riitä, että sanomme kahvimukin olevan kestävä, vaan meidän on ymmärrettävä, että kaiken, koko kupin elinkaaren aikaisen vuorovaikutuksen – aina materiaalin louhinnasta tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen – on tuettava kestävyyttä. Meidän muotoilijoiden on ymmärrettävä, että se mitä suunnittelemme, on osa ihmisen ja luonnon välistä järjestelmää, ja kestävyystiede voi auttaa meitä ymmärtämään tämän.

Väitöskirja näkyy yleisössä istujan kädessä väitöstilaisuudessa
Veselovan väitöskirja. Kuva kotialbumista.

Haluan, että suunnittelijat ovat kriittisiä. Emme voi vedota siihen, että yhden eläimen ottaminen mukaan suunnitteluprosessiin on automaattisesti ekosentristä ja tukee kestävyyttä. Sen sijaan meidän on ymmärrettävä kestävyyteen ja ihmisen ja luonnon välisiin järjestelmiin liittyvä monimutkaisuus ja työskenneltävä sen kanssa. Meidän on oltava kriittisempiä sen suhteen, mitä ja miten suunnittelemme, ja miten puhumme siitä ja mitä väitteitä esitämme työmme vaikutuksesta.

Tällä hetkellä monet kirjoitukset ja puheet luonnon sidosryhmistä muotoilussa ovat epämääräisiä, ja niissä keskitytään ehkä vain yhteen näkökohtaan tai organismiin, tai yksinkertaistetaan liikaa kestävyyttä ja systeemistä monimutkaisuutta. Haluan edistää kokonaisvaltaista ymmärrystä tarvittavasta muutoksesta. Meidän on tehtävä muutos.” 

Emīlija Veselovan väitöskirja Designing with Nature for Sustainability: Towards a critical approach for including natural nonhuman stakeholders in collaborative and participatory design when designing for sustainability tarkastettiin Aalto-yliopistossa 21. kesäkuuta 2023. 

Yhteystiedot: 

[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.
Nesteen polttoainejalostamon tankit Porvoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yhteistyö Aallon kanssa tuo Nesteelle merkittävää taloudellista hyötyä

Yhteistyön tuloksena Nesteen polttoainetutkimukseen tuotiin digitaalisia työkaluja perinteisen testaamisen rinnalle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä

Virtuaalinen kirjastokortti koekäytössä
Professor Riikka Puurunen, Professor Patrick Rinke and IT Application Owner Lara Ejtehadian holding sunflowers and diplomas
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon avoimen tieteen palkintojuhla toi aaltolaisia yhteen keskustelemaan avoimesta tieteestä

Viime viikolla kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2023 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä aaltolaisten kanssa.