Uutiset

Elias Rantapuska: Elämä heittelee myös sijoittajaa

Rahoituksen professori tietää, ettei omien rahojen sijoittaminen ole vain rationaalista toimintaa. Tervetuloa kuulemaan lisää 30. lokakuuta Installation Talks -tapahtumaan!
Elias Rantapuska
"Aika pienelläkin riskinottohalukkuudella on kannattavampaa laittaa rahat poikimaan kuin makuuttaa niitä pankkitilillä." Kuva: Evelin Kask / Aalto-yliopisto

Professori Elias Rantapuska, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin kotitaloussijoittajien eli yksityissijoittajien päätöksentekoa; sitä, miksi he osallistuvat osakemarkkinoille ja miksi he haluavat sijoittaa juuri tiettyihin arvopapereihin.

Käytössämme on Tilastokeskuksen koko rekisteriaineisto. Tätä tietoa voidaan yhdistää esimerkiksi verottajalta saataviin tietoihin, joista selviävät yksittäiset sijoituskohteet sekä Puolustusvoimien P-kokeista kerättyihin tietoihin.

Päädyin aihepiirin pariin jo väitöskirjavaiheessa, kun huomasin, että siitä löytyi paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ollut vastauksia. Rahoituksen tutkimuksessa on vasta 20 vuoden ajan ymmärretty, että kaikkea sijoittajan toimintaa ei voida ymmärtää rationaalisen kehikon pohjalta. Järjen lisäksi ihmisten sijoituspäätöksiä ohjaavat muun muassa tunteet, perhesuhteet, työkaverien sijoitukset, lapsuuden ja aikuisiän kokemukset – elävän elämän muuttujat, joille perinteisessä taloustieteessä ei ole ollut sijaa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Väitöskirjan jälkeen halusin kokeilla työskentelyä yritysmaailmassa. Viihdyin siellä neljä vuotta, mutta juuri perustettu Aallon professorien urajärjestelmä houkutteli minut takaisin tutkimusmaailmaan.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Hienoimpia hetkiä ovat huippujulkaisujen hyväksynnät. Ne ovat konkreettinen tunnustus siitä, että teemme oikeita asioita – onhan työmme läpäissyt tiukimman mahdollisen seulan.

Yhdessä julkaisussa tutkin osinkojen avulla tehtävää vero-optimointia. Toinen käsitteli sijoittajien hölmöilyä merkintäoikeusanneissa, joissa rahaa hävittiin esimerkiksi sillä, että jätettiin postissa kotiin tulevia kyselykaavakkeita täyttämättä. Tuorein huippujulkaisu käsitteli sitä, miten lama-ajan työttömyyskokemukset vaikuttavat sijoittamishalukkuuteen. Havaitsimme, että ihmiset, joilla oli 1990-luvun lamassa korkea työttömyysriski, sijoittivat 15 vuotta myöhemmin epätodennäköisemmin osakkeisiin riippumatta siitä, mitkä heidän tulonsa ja varallisuutensa olivat. Epävarmuus jäi siis kytemään ja vaikutti pitkän ajan jälkeenkin ihmisten käyttäytymiseen.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Tärkeintä on kyky suunnitella ja nähdä erittäin pitkälle. Tällä alalla suunnitteluhorisontti on helposti ainakin viisi vuotta – niin kauan kestää saada hyvä idea ja sille tukea, kerätä aineisto, analysoida se, kirjoittaa ja julkaista. Tutkijan pitää myös kestää epävarmuutta. Kilpailu kovenee ja laatutaso nousee jatkuvasti, minkä vuoksi pitää keskittyä tekemään tarvittaessa määrällisesti vähemmän mutta paremmin – eikä silti ole tietenkään varmuutta siitä, että työnsä saa julkaistua alan huippulehdissä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Jatkan varmasti kädet savessa tutkimushommia. Samalla olen tutkimusryhmän vetäjänä yhä enemmän muiden työn mahdollistaja, ja myös hallinnollisiin tehtäviin kuluu enemmän aikaa.

Suomessa haluaisin nähdä yhä enemmän sijoittajia. Jos seiniä ei lasketa, suurin osa kansalaisten omaisuudesta makaa yhä pankkitileillä. Negatiivisten korkojen maailmassa se ei ole viisasta, ellei kysymys ole rahoista, jotka pitää saada käyttöön viikon varoitusajalla. Aika pienelläkin riskinottohalukkuudella on kannattavampaa laittaa ne rahat poikimaan.

Elias Rantapuska ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston liput liehuvat salossa. Kuva: Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIZ Success funding -rahoitusta kolmelle erinomaiselle hankkeelle

Apulaisprofessorit Ciprian Domnisoru, Iiris Saittakari ja Moritz Scherleitner ovat rahoitusta saaneiden tutkimushankkeiden omistajat.
Shrikanth Kulashekhar (kuvassa oikealla) valmistelee tulevaa tutkimusta puistossa. Kuvassa vasemmalla Diana Kulashekhar. Kuva: Marika Itkonen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aivo- ja kehomittaukset viedään laboratoriosta puistoon – tavoitteena on tunnistaa dementiariski aiempaa varhemmin

Aalto-yliopiston tutkijat Shrikanth Kulashekhar ja Hanna Renvall ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen kehittääkseen diagnostiikkaa dementiariskin varhaiseen tunnistamiseen. Tarve on suuri, koska maailmanlaajuisesti muistisairaita on vähintään noin 50 miljoonaa, ja määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
Metsähovin radio-observatorio
Yhteistyö Julkaistu:

Kansainvälinen yhteistyö tärkeää radio-observatoriolle

Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion 50-vuotinen kansainvälinen yhteistyö saa jatkoa, kun astrofysiikan tutkimuskeskuksen ACME-ohjelma käynnistyi.
Peter Liljeroth
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eurooppalainen jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.