Elias Rantapuska: Elämä heittelee myös sijoittajaa

Rahoituksen professori tietää, ettei omien rahojen sijoittaminen ole vain rationaalista toimintaa. Tervetuloa kuulemaan lisää 30. lokakuuta Installation Talks -tapahtumaan!
Elias Rantapuska
"Aika pienelläkin riskinottohalukkuudella on kannattavampaa laittaa rahat poikimaan kuin makuuttaa niitä pankkitilillä." Kuva: Evelin Kask / Aalto-yliopisto

Professori Elias Rantapuska, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin kotitaloussijoittajien eli yksityissijoittajien päätöksentekoa; sitä, miksi he osallistuvat osakemarkkinoille ja miksi he haluavat sijoittaa juuri tiettyihin arvopapereihin.

Käytössämme on Tilastokeskuksen koko rekisteriaineisto. Tätä tietoa voidaan yhdistää esimerkiksi verottajalta saataviin tietoihin, joista selviävät yksittäiset sijoituskohteet sekä Puolustusvoimien P-kokeista kerättyihin tietoihin.

Päädyin aihepiirin pariin jo väitöskirjavaiheessa, kun huomasin, että siitä löytyi paljon kysymyksiä, joihin ei vielä ollut vastauksia. Rahoituksen tutkimuksessa on vasta 20 vuoden ajan ymmärretty, että kaikkea sijoittajan toimintaa ei voida ymmärtää rationaalisen kehikon pohjalta. Järjen lisäksi ihmisten sijoituspäätöksiä ohjaavat muun muassa tunteet, perhesuhteet, työkaverien sijoitukset, lapsuuden ja aikuisiän kokemukset – elävän elämän muuttujat, joille perinteisessä taloustieteessä ei ole ollut sijaa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Väitöskirjan jälkeen halusin kokeilla työskentelyä yritysmaailmassa. Viihdyin siellä neljä vuotta, mutta juuri perustettu Aallon professorien urajärjestelmä houkutteli minut takaisin tutkimusmaailmaan.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Hienoimpia hetkiä ovat huippujulkaisujen hyväksynnät. Ne ovat konkreettinen tunnustus siitä, että teemme oikeita asioita – onhan työmme läpäissyt tiukimman mahdollisen seulan.

Yhdessä julkaisussa tutkin osinkojen avulla tehtävää vero-optimointia. Toinen käsitteli sijoittajien hölmöilyä merkintäoikeusanneissa, joissa rahaa hävittiin esimerkiksi sillä, että jätettiin postissa kotiin tulevia kyselykaavakkeita täyttämättä. Tuorein huippujulkaisu käsitteli sitä, miten lama-ajan työttömyyskokemukset vaikuttavat sijoittamishalukkuuteen. Havaitsimme, että ihmiset, joilla oli 1990-luvun lamassa korkea työttömyysriski, sijoittivat 15 vuotta myöhemmin epätodennäköisemmin osakkeisiin riippumatta siitä, mitkä heidän tulonsa ja varallisuutensa olivat. Epävarmuus jäi siis kytemään ja vaikutti pitkän ajan jälkeenkin ihmisten käyttäytymiseen.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Tärkeintä on kyky suunnitella ja nähdä erittäin pitkälle. Tällä alalla suunnitteluhorisontti on helposti ainakin viisi vuotta – niin kauan kestää saada hyvä idea ja sille tukea, kerätä aineisto, analysoida se, kirjoittaa ja julkaista. Tutkijan pitää myös kestää epävarmuutta. Kilpailu kovenee ja laatutaso nousee jatkuvasti, minkä vuoksi pitää keskittyä tekemään tarvittaessa määrällisesti vähemmän mutta paremmin – eikä silti ole tietenkään varmuutta siitä, että työnsä saa julkaistua alan huippulehdissä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Jatkan varmasti kädet savessa tutkimushommia. Samalla olen tutkimusryhmän vetäjänä yhä enemmän muiden työn mahdollistaja, ja myös hallinnollisiin tehtäviin kuluu enemmän aikaa.

Suomessa haluaisin nähdä yhä enemmän sijoittajia. Jos seiniä ei lasketa, suurin osa kansalaisten omaisuudesta makaa yhä pankkitileillä. Negatiivisten korkojen maailmassa se ei ole viisasta, ellei kysymys ole rahoista, jotka pitää saada käyttöön viikon varoitusajalla. Aika pienelläkin riskinottohalukkuudella on kannattavampaa laittaa ne rahat poikimaan.

Elias Rantapuska ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja täältä.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

U-Create teaching symposium's live illustration about producing collective knowledge by Apila Pepita Miettinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rohkeus ja luovuus korkeakouluissa – miten sitä voidaan opettaa?

Monimutkaisiin, muuttuviin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää perinteisten työskentelytapojen ja tiedonhankinnan uudelleenajattelua. Tätä mieltä olivat puhujat Aalto-yliopistolla keväällä järjestetyssä taiteen ja muotoilun poikkitieteellisen opettamisen seminaarissa.
people sitting on sofas with laptops
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimushanke CreaTures edistää kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Monialainen hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta.
Tutkija Ville Jokinen Micronovassa materiaalinäyte kädessään, kuva Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoona euroa säteilyilmaisimien tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa kehitetään erityisherkkiä kuvantamis- ja anturiteknologioita.
Matti Nelimarkka seisoo ja nojaa kaiteeseen Tietotekniikan talolla. Hänellä on punaiset vaatteet ja taustalla on harmaa seinä ja valkoinen pylväs.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Polarisoitumisen vähentämiseen pyrkivä some-alustojen suunnittelu saattaakin syventää kuilua erimielisten välillä

Matti Nelimarkan ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa haastatellut näkivät, että sosiaalisen median sisällönsuosittelumallit saattavat toimia huonosti keskusteluiden polarisoitumisen vähentämisessä.