Uutiset

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon -uutuusteos kohdistaa katseen elokuvantekijä Antti Peippoon

Aalto ARTS Booksin vuoden ensimmäinen julkaisu "Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon" kohdistaa katseen kameran taakse. Antti Peippo (1934–1989) oli omaäänisten dokumenttielokuvien mestari ja Risto Jarvan luottokuvaaja. Tammikuussa julkaistavan teoksen kirjoittajat ovat suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoita. Moniääniset tekstit valottavat monipuolista elokuvantekijää, ja kirjassa pääsee ääneen myös Antti Peippo itse. Arkistokuvat värittävät Peipon elämää kameran takana, ja kuvituksena on myös Peipon omaa kuvataidetta.
Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo kirjan kuvistusta
Antti Peippo kuvaamassa Helsingin kauppatorilla Kaupungissa on tulevaisuus (1967) -elokuvaa. Lasse Naukkarinen (vas.) kamera-assistenttina. (Filminor Oy / KAVI)

Kuvataiteilijasta luottokuvaajaksi

Peippo tuli tunnetuksi omaperäisenä ja visionäärisenä kuvaajana, joka hän nautti suurta arvostusta elokuva-alalla sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen vahvuutensa oli kuvallisessa kerronnassa, ja tie elokuvantekijäksi kulkikin kuvataiteen kautta. Vain 16-vuotiaana Peippo pääsi sisään Kuvataideakatemiaan. Nuori ja lupaava taiteilija jatkoi opintojaan myös Pariisissa 1950-luvulla, mutta innostuttuaan elokuvasta hän siirtyi Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen laitokselle.

Peipolla oli merkittävä rooli suomalaisen uuden aallon elokuvissa, ja hänestä tuli Risto Jarvan luottokuvaaja (mm. Jäniksen vuosi ja Loma). Hänen kuvaustapansa muistutti taideteosten sommitelmia. Häntä pidetäänkin kuvailmaisun mestarina: hän osasi kuvata suuria tunteita ilman sanoja. 

Essee-elokuvan mestari

Kuvaajan työn ohella Peippo alkoi tehdä omia lyhytelokuvia, joita syntyi kaiken kaikkiaan 14 (mm. Sivullisena Suomessa, Graniittipoika). Elokuvat asettuvat osaksi eurooppalaista essee-elokuvaa Alain Resnaisin ja Chris Markerin jäljissä. Peipon elokuvien lähtökohtana oli usein kansallinen historia, myös muistin ja identiteetin teemoja hän käsitteli toistuvasti. Sanotaan, että hänen elokuvansa ovat monikerroksisia, joskus arvoituksellisia ja tiedostamattomaan sukeltavia.

Vaikka Peipon teoksissa voi nähdä taiteilijan oman elämän vaikutuksen, ne ylsivät universaalille tasolle kuvaten sotaa ja sen seurauksia. Peipon vanhemmat olivat Ateneumin käyneitä piirustuksen opettajia. Isä kaatui sodassa, kun Peippo oli alle kymmenvuotias, ja vain muutama päivä sen jälkeen hänen veljensä jäi auton alle ja kuoli. Lapsuuden traumat seurasivat Peippoa läpi elämän ja olivat keskeisessä roolissa hänen tuotannossaan.

Rankkojakin aiheita kuvanneet elokuvat eivät kuitenkaan nousseet suuren yleisön suosioon. Kun yleisön odotukset olivat Jarvan rakastettujen komedioiden jatkossa, Peipon ainoaksi jäänyt pitkä näytelmäelokuva, Ihmemies (1979), sai vaisun vastaanoton. Kuitenkin hänen elokuviensa  omaperäinen muoto ja mestarillinen kuvailmaisu puhuttelevat edelleen, vuosikymmenten jälkeen.

Aalto-yliopiston Elokuva- ja lavastustaiteen osastolla Peippo muistetaan omaperäisenä opettajana. Kirja juhlistaa myös 60-vuotiasta Elokuva- ja lavastustaiteen osastoa.

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon -kirjan kansi

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen ja elokuvanäytöksiin!

Kirjan julkistamistilaisuus on tiistaina 28.1. klo 14.00 Cinema Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki).

Tilaisuudessa esitetään viisi Peipon elokuvaa. Lippuja näytöksiin myy Docpoint.

Graniittipoika (1979, 10 min. S, 35 mm)
Seinien silmät (1981, 9 min. S, DCP)
Sivullisena Suomessa (1983, 24 min. S, 35 mm)
Sijainen (1989, 24 min. S, 35 mm)
Antti Peippo – Turisti (Eero Tammi ja Juha-Veli Äkräs, 2019, 8 min. S, DCP)

18.2. Cinema Orion esittää Peipon ainoan pitkän fiktioelokuvan Ihmemies (1979). Se on omaperäinen komediallinen tieteiselokuva, jonka pääosissa Antti Litja, Saara Pakkasvirta, Martti Pennanen ja Maija Karhi.

Näytösten yhteydessä asiantuntija- ja tekijävieraat keskustelevat elokuvista.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Photo: Koite Health.
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi menetelmä tappaa hampaista haitalliset bakteerit – hyötyjiä erityisesti syöpäpotilaat ja diabeetikot

Suomalaistutkijoiden kehittämä turvallinen menetelmä perustuu kaksoisvalohoitoon. Menetelmä ei häiritse suun normaalia bakteeriflooraa eikä aiheuta resistenssiä.
Annual Review: Dean Tuomas Auvinen, professor Jenni Reuter, HR Coordinator Hanna Nurmela. Photo: Enni Grundström
Palkitut, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatsauksessa juhlittiin vuoden 2019 huippuhetkiä

Helmikuun 5. päivä 2020 järjestetyssä tapahtumassa jaettiin yhteensä yhdeksän tunnustuspalkintoa Aalto ARTS -yhteisön jäsenille.
Kiertotalouslaboratorio, Ted Nuorivaara
Tiedotteet Julkaistu:

Kiertotalouden yhteislaboratorio avautui Otaniemessä

Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät Circular Raw Materials Hubissa ratkaisuja hiilineutraalin ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tarpeisiin yhdessä teollisuuden kanssa.
Costa Smeralda varustelulaiturissa (Kuva: Meyer Turku Oy)
Tiedotteet Julkaistu:

Meyer Turku ja Aalto-yliopisto syvempään yhteistyöhön meritekniikan tutkimuksessa ja opetuksessa 

Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää monialaista tutkimusyhteistyötä ja opetusta sekä tehostaa asiantuntijayhteistyötä.