Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet koneoppimisen avulla luomaan mallin, joka pystyy ihmisen kaltaisella tavalla syöttämään tekstiä puhelimella. Malli on ensimmäinen laatuaan, ja uusi merkkipaalu nykyaikaisen tekstinsyötön  mallintamisessa. Sen avulla on mahdollista simuloida erilaisia käyttäjäryhmiä – nuorista vanhoihin ja yhdellä sormella kirjoittaviin – ja selvittää, millaiset tekijät helpottavat ja toisaalta vaikeuttavat tekstinsyöttöä erilaisilla käyttäjillä.

“Puhelimen näpyttely vaatii sorminäppäryyttä sekä visuaalista hahmotuskykyä: painamme nappeja, oikoluemme tekstiä ja korjaamme virheitä. Käytämme apuna myös työmuistiamme. Toisilla esimerkiksi automaattinen tekstinkorjaustoiminto voi auttaa tässä, toisilla se taas vaikeuttaa kirjoittamista”, sanoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta.

Tutkijoiden luomalle mallille voi antaa lauseen, jolloin se liikuttaa “silmiään ja sormiaan”, ja käyttää työmuistiaan, aivan kuten ihmiset näppäillessään. Se myös tekee samanlaisia virheitä ja korjaa niitä.

“Loimme simuloidun käyttäjän, jolla on ihmisenkaltainen näkö- ja motorinen järjestelmä. Opetimme sitä miljoonia kertoja näppäinsimulaattorissa. Lopulta se oppi näppäilytaitoja, joita voi hyödyntää myös simulaattorin ulkopuolella erilaisissa näppäilytilanteissa”, Oulasvirta kertoo tutkimusprosessista.

Tavoitteena paremmat käyttöliittymät

Tekstinsyöttöä ennustava tutkimusmalli on kehitetty yhteistyössä Googlen kanssa. Tavoitteena on arvioida ja optimoida puhelinten näppäimistöjä, ja malli täydentää oikeilla käyttäjillä tehtyä, usein kallista ja aikaavievää testausta.

Antti Oulasvirta johtaa Aalto-yliopistossa tutkimusryhmää, joka  tutkii erityisesti laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Mallien avulla voi esimerkiksi testata ja parantaa käyttöliittymiä sekä selittää ihmisen käyttäytymistä tehtävänsuoritustilanteissa. Ihmisen käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuria harppauksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

“Pystymme opettamaan tietokonemalleja siten, että emme tarvitse havaintoaineistoa suurelta ihmisjoukolta tehdäksemme ennusteita. Käyttöliittymiä on joka puolella ympärillämme – pohjimmiltaan alan tutkimuksella luodaan siis toimivampaa yhteiskuntaa ja sujuvampaa arkea”, Oulasvirta toteaa.

Tutkijat esittelevät tuloksensa toukokuun puolivälissä CHI-konferenssissa, joka on arvostetuin tieteellinen julkaisufoorumi ja tapahtuma ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen alalla. Julkaisu on jo saatavissa verkossa.