Uutiset

Disruptio ajaa uudistumaan, mukautumaan tai häviämään pois

Disruptio järisyttää totuttua ja saattaa kääntää kokonaisten toimialojen arvoketjut ja logiikan päälaelleen.
Janne Rajalahti (vas.), Territory Senior Partner, Pwc; Petri Kokko, Director, Google Germany GmbH; Laura Raitio, CEO, Diacor Health Care Services; Stefan Hyttfors; Sixten Korkman, Professor of Practice, Kauppakorkeakoulu; Antti Oksanen, Head of Business News YLE

Kuvaaja Ilkka Vuorinen.

Gordon E. Moore totesi jo 50 vuotta sitten, ettei muutos tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt. Se, miten Mooren laki pätee nykypäivän disruptoituvilla globaaleilla markkinoilla, puhututti PwC:n ja Kauppakorkeakoulun yhteisessä, yritysten talousjohdolle kohdennetussa Capital Markets Top Seminaarissa.

Disruptio muuntaa olemassa olevaa. Se järisyttää totuttua ja saattaa kääntää kokonaisten toimialojen arvoketjut ja logiikan päälaelleen. 
– Jos muutos stressaa nyt, niin siitä kannattaa nauttia, sillä tulevaisuudessa muutosvauhti vain kiihtyy, totesi futuristi Stefan Hyttfors key note -puheenvuorossaan.

Petri Kokko Googlelta rohkaisi yrityksiä disruptoimaan itse oman bisneksensä.
– Jos et tee sitä, joku muu tekee sen puolestasi.
Samaa mieltä oli Laura Raitio Diacorilta.
– Oma ala pitää suorastaan kannibalisoida. Tarvitaan vapaata innovointia ja uskallusta tehdä myös virheitä.
 

Markkinat määrittyvät uudelleen

Disruptio parantaa ennen pitkää tuottavuutta ja tuo lisäarvoa. Sitä ennen on kuitenkin tapahduttava paljon perinteistä ajattelua ravisuttavaa uudelleenjärjestäytymistä.

– Teknologian muutos ajaa muutokseen ihmisten käyttäytymisessä. Ja sama toisin päin, kuluttajien odotukset muuntavat teknologioita. Olemme tässä vasta alussa, totesi Petri Kokko. 
– Kaikki laitteet tulevat olemaan älykkäitä ja keräävät samalla dataa käyttäjistään. Tämä mahdollistaa mm. aidon dialogin ihmisten ja laitteiden välillä.

Stefan Hyttforsin mielestä meneillään on vallan siirtyminen instituutioilta yksilöille.
– Suurten printtimediatalojen perinteiset kilpailuedut sisältöihin ja jakeluun liittyen eivät enää päde. Internetin myötä mainosrahat ovat kohta kaikkien saatavilla. Hyvänä esimerkkinä Hyttfors mainitsi netin nuoret youtubettajat, joilla on jo nyt miljoonia tilaajia maailmanlaajuisesti.
–Täysin ympärikääntynyt malli, jossa koko arvoketju on rikkoontunut, Hyttfors sanoi.

Instituutioiden alasajosta puhui myös Laura Raitio, joka on nyt vuoden johtanut Diacor terveyspalvelut Oy:ta.
– Perinteiset traditiot muuttuvat, kun ihmiset pääsevät itse tiedon lähteille. Raition mukaan tämä näkyy terveydenhuoltosektorilla nimenomaan muutoksena asiakkuuksien hoitamisessa.
– Kuluttajat muuntavat tätä bisnestä todella paljon. Asiakkaat maksavat arvosta. Meidän pitää palveluntarjoajana ymmärtää, mistä arvo tulee ja muuntaa myös johtamistapamme vastaamaan tätä päivää.
 

It´s hard to be humble if you are so good

Olemmeko todella niin hyviä kuin luulemme? Tunnistammeko markkinoita tulevaisuudessa ravistavat heikot signaalit ajoissa? Tämän Muhammad Alin klassisen lausahduksen voi hyvin rinnastaa tilanteeseen, jossa disruptiota ei haluta tai ymmärretä ottaa vastaan.

– Liian monet yritysjohtajat uskottelevat itselleen, että ovat aidosti asioiden päällä. Mutta onko heillä varaa olla välinpitämättömiä?, kysyi Stefan Hyttfors.
Petri Kokon mielestä disruptiosta selviää ottamalla riskejä.
–Tämä aiheuttaa pelkoja, mutta on tärkeä oppi. Ole läsnä koko ajan, tee parempia päätöksiä ja pidä huoli, että yrityksesi houkuttelee täysin uudenlaisilla profiileilla varustettuja, nousevia kykyjä!

– Unohtaisin vuosikellot ja tekisin mielummin skenaarioita, oli Laura Raition resepti. Myöskään terveydenhuoltosektorilla koulutus ei välttämättä enää reflektoi sitä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. – Meidän tulee esimerkiksi olla valmiita ottamaan vastaan kaikki se data, mitä potilaat meille tuovat mukanaan. Uudet kyvyt ovat todella tarvittuja!

Myös professori Sixten Korkman suuntasi seminaarin loppupuheenvuorossaan toivonsa nuoriin opiskelijoihin, joita on Aalto-yliopistossa saanut opettaa.
– Suomen suurin ongelma on kyvyttömyytömme reagoida muutosvastarintaan ja ymmärtää, että meidän on adaptoiduttava. Lisäksi, kuten jo mainittiin, uskomme instituutioiden valtaan liikaa. Onneksi uudet opiskelijamme eivät tunne pelkoa perinteisiä ajattelutapoja kohtaan. Se on vahvuutemme tulevaisuudessa!

Lopuksi Korkman totesi, ettei hyvän kriisin kannata antaa mennä hukkaan, vaan siitä on otettava oppi irti.
– Herbert Steinin sanoin: sen, mikä ei voi kestää ikuisuutta, on loputtava.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Saastamoisen säätiön edustajat
Yhteistyö Julkaistu:

Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.
Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Biomateriaaleja
Yhteistyö Julkaistu:

Metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi

Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisen selvityshankkeen tulokset on julkaistu. Laskelmien mukaan metsien tuottamaa arvonlisää on mahdollista nostaa merkittävästi ilman lisähakkuita: selvityksen mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaa 80 % kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.