CodeBus Africa virittää yhteistä säveltä
Jos pitää mainita jokin asia, joka yhdistää ihmisiä yli rajojen, musiikki on vastauksissa vahvoilla. Myös CodeBus Africa -hanke keskittyy tähän universaaliin kulttuurin ilmaisumuotoon houkutellakseen nuoria afrikkalaisia, ja erityisesti tyttöjä, oppimaan koodaamista.
Hanketta voisi kuvailla myös sadan päivän seikkailuksi luovaan teknologiaan. Koodibussi starttasi helmikuussa Länsi-Afrikasta ja vierailee kaikkiaan kymmenessä maassa toukokuun 2017 loppuun mennessä. Projekti on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa, joka juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
Projektin aikana pidetään päivän mittaisia työpajoja ennalta valituissa kouluissa. Työpajoissa nuoret oppivat koodaamisen perusteita musiikkia tekemällä. Aalto-yliopiston kumppanina työpajan vetäjien kouluttamisessa sekä kurssin toteuttamisessa toimii suomalainen koulutusteknologiaan keskittyvä yritys Mehackit. Opetuksessa käytetään avoimen lähdekoodin Sonic Pi -ohjelmaa. Tavoitteena on tehdä koodaamisesta mukava kokemus ja näyttää nuorille, että teknologia on osa jokapäiväistä elämää.
CodeBus Africa -hankkeen projektikoordinaattori Irena Bakić oli mukana heti ensimmäisissä työpajoissa Ghanassa. Maaliskuun alussa hän oli edennyt kolmanteen kohdemaahan, Etiopiaan, pidettyään työpajoja myös Nigeriassa.
”Lähdin mukaan projektiin, koska minua innoittavat sekä teknologia että mahdollisuus osallistua nuorten kouluttamiseen yhdessä 30 yhteistyökumppanin kanssa. Mukanamme on kasvava verkosto johtavia teknologiakeskuksia ja kansalaisjärjestöjä”, Bakić kertoo.
Iloisia ilmeitä Plan Internationalin SmartUp Addisin tiloissa. Osallistujat koodaavat musiikkia pareittain ja ottavat kaiken irti yhdessä oppimisesta.
Yhdistetyt resurssit
Aalto-yliopiston alumnilla Irena Bakićilla on kokemusta kestävistä teknologioista, tuotekehityksestä sekä nuorten kanssa työskentelystä. Kun hän aloitti Aalto Global Impact -yksikön projektikoordinaattorina syyskuussa 2016, oli jo tehty päätös lanseerata projekti, joka liittyy koodaamiseen ja afrikkalaisnuoriin, mutta yksityiskohdista ei ollut sovittu.
”Ensin pidettiin työpajoja, joissa saatiin ulkoasiainministeriö ja Suomen Afrikan-edustustot keskustelemaan yhdessä projektin rakenteesta ja tavoitteista. Päätettiin, että olisi järkevämpää tehdä jotain yhteisvoimin erillisten aloitteiden sijaan, ja Aalto-yliopisto lähti mukaan koordinoivana tahona.”
”Aalto Global Impact sopi luontevasti vetäjäksi CodeBusin kaltaiseen projektiin”, sanoo hankkeen viestintäkoordinaattori Vilma Hämäläinen.
”Olemme tehneet yhteistyötä afrikkalaisyliopistojen kanssa monialaisissa innovaatioprojekteissa, ja CodeBus-hankkeen avulla meillä on oiva mahdollisuus luoda lisää yhteyksiä nuorten afrikkalaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden välille. Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä, joten projekti sopii siihen täydellisesti.”
“Haluamme antaa nuorille positiivisen ensimmäisen kokemuksen koodaamisesta. Ohjelmointi voi avata paljon ovia ja toimia myös luovan itseilmaisun keinona. Haluamme tehdä siitä hauskaa ja palkitsevaa.”
Vaikka CodeBus on yliopistoprojekti yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa, se tuntuu pikemminkin startupilta, tuumii Irena Bakić. Hankkeen nopea tahti, lukuisat kumppanit sekä erilaiset tapahtumapaikat ja ympäristöt luovat startup-henkeä.
”Aalto-yliopistosta on mukana 10 vapaaehtoista työpajaohjaajaa, jotka kaikki ovat opiskelijoita”, hän kertoo.
”Mehackit on kouluttanut heidät Suomessa, ja sen jälkeen he jakavat oppinsa jopa kuudelle paikalliselle ohjaajalle jokaisessa kohdemaassa. Yksi parhaita puolia projektin vetämisessä on nähdä, kuinka nopeasti tiimit hioutuvat yhteen. Siinä on jotain taianomaista.”
Projektin koordinaattori Irena Bakić kertoo kokemuksista matkan varrelta Etiopian tiede- ja teknologiaministeri Getahun Mekuria Kumalle, joka vieraili Addis Abeban työpajassa.
Suurlähetystöjen tuki
Projektin osallistujat kuljettavat mukanaan kannettavia tietokoneita kymmenessä eri maassa, mikä aiheuttaa haasteita tullin ja turvallisuuden suhteen. Irena Bakić antaa kiitosta edustustoille niiden avusta käytännön asioissa sekä tiedottamisessa ja mielenkiinnon herättämisessä ministeriötasolla.
”Me haluamme myös tuoda esiin Afrikan moninaisen rikkauden”, hän sanoo.
”Eri maiden ja kulttuurien välillä on niin paljon eroja, joita ei tunneta. Ja tietenkin haluamme korostaa tyttöjen kouluttamisen merkitystä. Tytöt ja pojat eivät ole yhdenvertaisia teknologian alalla yhdessäkään maassa, eivät Suomessakaan. Tavoitteenamme on, että ainakin puolet työpajojen osallistujista olisi tyttöjä. Käytännössä yhdistämme taiteen ja teknologian, ja näytämme lapsille, kuinka he voivat toteuttaa omia mielenkiinnon kohteitaan tekniikan avulla.”
”Projektin lanseeraus Accrassa, Ghanassa, onnistui hienosti monella tasolla”, Vilma Hämäläinen kertoo. Yhteistyö paikallisten kumppanien kanssa sujui saumattomasti, ja lapset uppoutuivat luomaan musiikkia koodaamalla.
”Lapset olivat mukana täysillä, ja heidän opettajansa olivat hyvin kiinnostuneita lähestymistavastamme. Projekti kiinnosti myös monia IT-opettajia, jotka halusivat kokeilla kurssikokonaisuutta omassa työssään.”
Lasten reaktiot olivat positiivisia. Esimerkiksi 14-vuotiaan, Nigerian Abujasta kotoisin olevan Kehinde Omonayinin mielestä päivä oli mielenkiintoinen ja tosi hauska.
”Se oli kiinnostavaa, koska tekeminen liittyi musiikkiin. Ja parasta olivat rytmit – tahdit per minuutti!”
Hänen luokkatoverinsa, 15-vuotias Mirabell Onovo oli samaa mieltä: ”Ei se ollut lainkaan vaikeaa! Piti vain noudattaa ohjeita.”
”Olen ollut kesällä tietokonekursseilla, jossa meille opetettiin juttuja PHP 6:sta, Microsoftista, verkkosivuista, Javascriptista ja sen sellaisesta”, sanoo Kehinde. ”Täällä oli minusta paljon helpompaa.”
Innokkaat lapset
Etelä-Afrikka on CodeBus Africa -kiertueen viimeinen pysähdyspaikka toukokuussa 2017. Projektiin liittyvät odotukset ja hyödyt selvitetään haastattelemalla kaikkien kohdemaiden kumppanit. Haastattelut tehdään uudestaan puolen vuoden kuluttua, ja tuloksia käytetään apuna arvioitaessa mahdollista jatkoa. Jokaisessa kohdemaassa pidetään myös palautekeskustelu.
Irena Bakićilla on selkeä näkemys projektin tavoitteista.
”Minulle on tärkeintä kyetä luomaan lapsille tunne, että he ovat saavuttaneet jotain, ja että heillä on hauskaa. Emme voi tehdä ihmeitä, mutta haluamme tarjota heille myönteisen ensimmäisen kokemuksen teknologiasta, ja haluamme tehdä koodaamisesta heille ymmärrettävää. Meidän mielestämme kuka tahansa voi oppia koodaamaan.”
Myös Vilma Hämäläinen iloitsee projektin tuloksista.
”Lapset oppivat perusasiat hämmästyttävän nopeasti. Heidän keskittymisensä ja motivaationsa on puskenut meitä jatkuvasti eteenpäin ja tehnyt tästä palkitsevan projektin kaikille osallistujille.”
Työpajan päätteeksi tanssitaan yhdessä.
CodeBus Africa pähkinänkuoressa
• Osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.
• Koordinaattorina Aalto Global Impact -yksikkö, joka edistää Aalto-yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta maailmanlaajuisesti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kautta.
• Vierailee 10 maassa 100 päivän aikana helmikuusta toukokuuhun 2017: Etiopia, Ghana, Kenia, Mosambik, Namibia, Nigeria, Etelä-Afrikka, Tansania, Uganda, Sambia.
• Opettaa afrikkalaisnuorille koodauksen perusteita musiikin avulla ilmaista Sonic Pi -ohjelmointiympäristöä hyödyntäen.
• Panostaa erityisesti tyttöjen osallistamiseen, koska he ovat aliedustettuja teknologian alalla ympäri maailman.
• Mukana on 10 Aalto-yliopiston opiskelijaa vapaaehtoisina työpajaohjaajina ja -kouluttajina.
• Suomalainen Mehackit-yritys vastaa Aallon ohjaajien koulutuksesta ja Sonic Pi -työpajojen sisällöstä.
• Suomen ulkoasiainministeriön, kymmenen Suomen edustuston, Nokian, Mehackitin ja yli 15 paikallisen koulun, instituutin ja teknologiakeskuksen yhteisponnistus.
• Twitter ja Instagram @codebus_africa
Selam Kebede ja Irena Bakić kuuntelevat työpajaan osallistuneiden lasten tekemää musiikkia. Kebede, Aalto-yliopiston alumni, toimii Suomi 100 -juhlavuoden erikoislähettiläänä Etiopiassa.
Artikkeli on alun perin julkaistu englanniksi Aalto University Magazinen numerossa 19 (issuu.com) huhtikuussa 2017.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi
Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Vuoden suurimman kestävyystapahtuman ohjelma julkaistu - mukana muun muassa taloustieteilijä Kate Raworth ja presidentti Tarja Halonen
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Sustainability Science Days -tapahtuma yhdistyy tänä vuonna maailman suurimman kestävyys- ja innovaatiokonferenssin kanssa. Tapahtumassa 2000 asiantuntijaa kokoontuu ratkaisemaan kestävyyshaasteita.